Uutiset Kala, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo uutta tietoa Merenkurkun rannikon pienvesien kunnostuksista ja niiden toimivuudesta poikastuotannossa. Jo pienin toimenpitein kunnostetut kohteet voivat toimia hyvinä ahvenen ja hauen kutualueina. Kunnostamalla voidaan saada myös lisäaikaa heikentymässä olevalle kutualueelle.

Etenkin Merenkurkun alueen fladoissa ja kluuveissa on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosikymmenien ajan. Luken tuoreessa raportissa tarkastellaan esimerkkitapauksin tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden toimivuutta hauen ja ahvenen osalta.

– Molempien lajien vaellusalue jää pääsääntöisesti kutualueen lähistölle, ja siten pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla alueen kalakannalle huomattava vaikutus, tutkija Lari Veneranta sanoo.

Hyvin toteutettu kunnostus voi lisätä alueen kalantuotantoa vuosiksi eteenpäin. Raportissa esitellään kunnostukseen vaikuttavia tekijöitä ja asioita, jotka tulisi huomioida työtä suunniteltaessa.

– Ennen kunnostusta on syytä selvittää kutualueena toimivan kohteen kalakannan ja poikastuotannon nykytilanne sekä siihen vaikuttavat seikat, Veneranta toteaa.

ahven ja hauki
Ahven ja hauki lisääntyvät molemmat fladoissa ja kluuveissa. Kuva: Lari Veneranta.

Ihmistoiminta vaikuttanut lisääntymisalueisiin

Tietoa fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien merkityksestä ahvenen ja hauen poikastuotantoalueina on kertynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Nämä rannikon pienvedet ovat tärkeitä alueellisten ahven- ja haukikantojen tuotannonkannalta. Lisäksi fladat, kluuvit ja kluuvijärvet tasapainottavat poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla huonoina lisääntymisvuosina, joita esimerkiksi happamat jokivedet aiheuttavat.

Ihmisten toiminta on muokannut rannikon sisäosia aikojen saatossa monin tavoin, mikä on vaikuttanut kalojen lisääntymisalueisiin. Useimpien jokien alaosat on perattu ja pengerretty tulvasuojelun tai voimalaitosrakentamisen vuoksi. Kaupunkien lähistöllä rannat ovat voimakkaasti rakennettuja. Myös saaristossa ruopataan rantoja ja poistetaan kasvillisuutta vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin.

Suojaisilla rannikkoalueilla lisääntyvien kalojen kutu- ja poikasalueet ovat pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta. Maankohoamisalueilla, kuten Merenkurkussa ja Perämerellä, fladoja ja kluuvijärviä kehittyy ja katoaa luontaisesti ajan saatossa.

– Tilanne kuitenkin muuttuu, kun esimerkiksi suuaukkoja ruopataan auki veneliikennettä varten tai kluuvien pintaa lasketaan metsä- tai peltomaan lisäämiseksi, mikä vaikuttaa näiden pienvesien luontaiseen kehitykseen, erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo.

– Uusia, riittävästi ympäröivästä merialueesta eriytyneitä kutualueita ei pääse muodostumaan. Nykyisten lisääntymisalueina toimivien rannikon pienvesien elinikää onkin perusteltua pidentää keinotekoisesti kunnostuksin, mutta kuitenkin luonnontilaa vaalien, Veneranta sanoo.

Parhaillaan luonnontilainen tai muokattu flada tai kluuvi voi olla erittäin tuottoisa ahvenen tai hauen lisääntymisalue. Kuva: Lari Veneranta.

Raportissa käytetyt aineistot on pääosin kerätty Kvarken Flada -hankkeessa, joka edistää Merenkurkun fladojen ja kluuvijärvien biologista monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelua lisäämällä tietoa alueista. Raportin kirjoittaminen on tehty Rannikon lisääntymisaluekunnostukset! -hankkeessa, joka sisältyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan.