Uutiset Puutarha, Tilasto

Puutarhakasvien pinta-aloissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2019 verrattuna. Kasvihuonetuotannon pinta-alatukien haku tapahtui jo maaliskuussa, eikä niihin viljelypäätöksiin madollinen korona ehtinyt vaikuttaa. Avomaatuotannon päätukihaku päättyi kesäkuun puolivälissä, joten myös avomaapuutarhatuotannon pinta-alat ovat melko valmiita. Yleishavaintona on se, että pinta-alat ovat aika lailla edellisvuosien tasolla, mitään merkittävää pudotuista ei näy pääkasvien kohdalla.

Tomaattiala kasvussa, kasvihuonekurkun ala ennallaan

Tänä vuonna tomaattia on viljelyssä 98 hehtaaria eli 3,7 hehtaaria viimevuotista enemmän Kasvu on merkittävä varsinkin, kun samanaikaisesti yritysten lukumäärä väheni 13 yrityksellä (- 5 %). Kasvihuonekurkun ala säilyi 53 hehtaarissa, mutta yritysten määrä väheni 11 yrityksellä eli 12 prosentilla.

Tomaatin ja kasvihuonekurkun pinta-alat kasvihuonetukihaun mukaan 30.6.2020

– Vaikka kasvihuonealat vaikuttavat pieniltä peltoviljelyyn verrattuna, on niiltä saatavan sadon määrä suuri. Viime vuonna tomaattia tuotettiin 40 ja kasvihuonekurkkua 48 miljoonaa kiloa. Parhaimmillaan valotetussa viljelyssä kasvihuonekurkkuhuone tuottaa satoa jopa 300 kiloa neliömetriltä, joka hehtaarisadoksi laskettuna tarkoittaa kolmea miljoonaa kiloa kurkkua. Tätä suurempia satotasoja ei Suomesta saada miltään muulta viljelykasvilta, tuskin maailmallakaan, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tomaatti on suosittu vihannes, josta viljellään useita muotoja. Kuvassa oransseja luumutomaatteja. (kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen)

Mansikkaa ja tarhahernettä enemmän, porkkanaa vähemmän

Pinta-alallisesti suurin avomaan puutarhakasvi on tarhaherne, jota on kylvetty tänä vuonan 5 519 hehtaaria eli peräti 343 hehtaaria viimevuotista enemmän. Osa tarhaherneestä viljellään elintarviketeollisuudelle pakasteherneeksi. Pakasteherneen vienti onkin ollut valopilkku suomalaisessa kasvisviennissä. Suurin osa hernealasta kasvatetaan palkoineen myytäväksi. Myös luomutuotannon suosion kasvu näkyy tarhaherneen viljelyssä. Porkkana-alan väheneminekin näyttää menevän luontaisen vuosivaihtelun piikkiin.

– Mansikka-alaa on tänä vuonna ilmoitettu edellisvuotta enemmän: 4 548 hehtaaria, kasvua edellisvuoteen 103 hehtaaria. Sen sijaan vadelma-ala hieman väheni. Sekä mansikan että vadelman viljelyssä on menossa voimakas viljelytekninen harppaus, sillä yhä useampi alkukevään ja loppusyksyn marja tulee kausitunneleista, Jaakkonen toteaa.

Merkittävien avomaapuutarhakasvien pinta-aloja päätukihaun mukaan, tilanne 30.6.2020

Saadaanko sato korjattua?

Sadonkorjuu riippuu paljon tilan koosta ja tuotantosuunnasta. Kylvettävillä ja koneella korjattavilla kasveilla, esimerkiksi porkkanalla, työvoiman tarve on vähäisempi paljon käsipareja vaativilla kasveilla kuten mansikalla. Kasvihuonepuolella vakituisesti palkatun työvoiman osuus on suurempi kuin avomaatuotannossa, joten varsinkin ulkomaisen työvoiman saatavuuden haasteet ovat vähäisemmät.

Avomaalla tarvitaan työvoimaa kasvuston hoidossa ja korjuutyössä. Kuvassa hyvin hoidettuja salaattipeltoja Sipoossa. (kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen)

Tämän hetken pinta-alojen perusteella ei korona juurikaan ole vaikuttanut puutarhayrittäjien viljelypäätöksiin. Lopullisen avomaalta saatavan puutarhasadon määrään ja laatuun sekä myös hintaan vaikuttavat suuresti kasvukauden sääolot, kuinka tasaisesti sato kypsyy ja kuinka se saadaan markkinoitua.


Avomaakasvien pinta-alatiedot perustuvat viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin. Kasvihuonepinta-alat perustuvat kasvihuonetukihakuun. Sekä avomaan että kasvihuonetuotannon tiedot voivat vielä tarkentua. Varsinaiset puutarhatilastot satotietoineen tehdään perinteisen marraskuun viljelijätiedonkeruun tietojen perusteella. Tilasto valmistuu maaliskuun 2021 lopussa.