Uutiset Metsä, Ympäristö
Puutuoteteollisuus ry 19.11.2020:

 

Puun käyttö lisääntyy niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Sen ominaisuuksien parempi tunteminen antaa mahdollisuuden käyttää puuta tuottamaan hyvinvointivaikutuksia rakennuksen käyttäjälle. Näitä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä haetaan useissa tutkimushankkeissa muun muassa selvittämällä puupintojen antibakteerisuutta, haihtuvien orgaanisten aineiden määrää sekä myös puupinnan Covid-19-viruksen tartuttavuutta.

Hyvinvointia voidaan mitata koehenkilöillä testihuoneessa tai puukoulun oppilaiden antamista näytteistä. Puuhun liittyy myös aistinvaraisia havaintoja sekä asenteita.

Tutkimustulokset voivat ohjata puutuotteiden ja pinnoitteiden valmistusta sekä arkkitehtuuria ja sisustussuunnittelua.

Puutuoteteollisuus ry:n järjestämässä seminaarissa esiteltiin kolmen ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelmasta tukea saaneen tutkimushankkeen tuloksia. Lisäksi kerrottiin muista meneillään olevista uusista puun psyykkisiä ja fysiologisia ominaisuuksia koskevista tutkimuksista.

Puupintojen puhdistettavuus vai antibakteerisuus?

Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Pupu) -tutkimushankkeessa selvitettiin, sopiiko puupinta korkeaa hygieniaa ja puhdistettavuutta vaativiin tiloihin. Aiemmissa tutkimuksissa puu on todettu antibakteeriseksi materiaaliksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eri puulajien antibakteerisuutta, eri pinnoitteiden vaikutusta antibakteerisuuteen sekä puupintojen puhdistettavuutta. Tutkittavat puulajit olivat kuusi, koivu sekä männyn pinta- ja sydänpuu.

Pinnoitteet tekevä puusta helpommin puhdistettavan, mutta samalla estävät antibakteerisen vaikutuksen. Pintojen orgaanisen lian määrä korreloi huonosti pinnalta löytyvän mikrobikasvuston kanssa. Tämän vuoksi puupintojen mikrobiologista puhtautta on siis vaikea silmämääräisesti todeta. Puulajien tarkastelussa havaittiin, että myös koivulla on antibakteerisia ominaisuuksia.

Monitieteisen tutkimuksen toteuttajia olivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), VTT ja Ramboll. Yhteys projektipäällikkö Olli Paajanen (olli.paajanen@xamk.fi, p. 040 621 0477)

Kierrätyspuu sopii sisustustuotteiden raaka-aineeksi vähäpäästöisyytensä takia

Luken ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa (HUMIWOOD) -hankkeessa tutkittiin mäntypuun sisäilmavaikutuksia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kannalta. Hankkeessa tarkasteltiin kierrätyspuun käyttömahdollisuuksia vähäpäästöisenä sisustusmateriaalina sekä toteutettiin ensi kertaa kontrolloitu koe, joka tuotti tietoa männyn emissioiden riippuvuudesta sisäilman kosteuden vuodenaikaisvaihtelusta.

Tulokset osoittavat, että emissiot lisääntyvät voimakkaasti sisäilman suhteellisen kosteuden saavuttaessa yli 60 prosentin tason syksyllä ja vähenevät, kun ilma kuivuu lämmityskauden alettua.

Useita ilman suhteellisen kosteuden vuodenaikaissyklejä läpi käynyt kierrätyspuu on selvästi vähäpäästöisempää kuin ensimmäistä vuotta käytössä oleva puu.

Tulokset rohkaisevat ideoimaan kierrätyspuusta sisustustuotteita esimerkiksi kohteisiin, joissa sisäilmaemissioille asetetaan tavallista tiukemmat raja-arvot, kertoo erikoistutkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

Lisätietoja: Erikoistutkija Henrik Heräjärvi, Luke (henrik.herajarvi@luke.fi, p. 029 532 3037) ja tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto (pertti.pasanen@uef.fi, p. 029 532 3037).

Lukuisia puuntutkimuksen hankkeita meneillään

Wood for good -hanke selvittelee puumateriaalin vaikutusta sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa. Laaja Luken ja Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus kattaa muun muassa sisäympäristön laadun mittauksia sekä kokeellisen tutkimuksen koehenkilöiden kokemasta hyvinvoinnista. Lisäksi selvitetään ajureita ja esteitä puumateriaalien valinnalle julkisessa rakentamisessa ja päätöksenteossa.

Seminaarissa esiteltiin tutkimuksen koeasettelut ja toteutus, mutta varsinaiset analyysitulokset muun muassa psykologisesta kokemuksesta sekä fysiologisista vaikutuksista on esiteltävissä toukokuussa 2021.

Lisätietoja: Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luke (riina.muilu-makela@luke.fi, p. 029 532 4044).

Seminaarissa kerrottiin myös muista tutkimushankkeista:

Kuhmon Tuupalan koulussa tutkitaan parhaillaan puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto (pekka.t.kilpelainen@oulu.fi , p. 029 4488 111).

Puu on myös mukana Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen Covid-19-tutkimuksessa, jossa selvitetään eri materiaalia olevien pintojen Covid-19 -viruksen tartuttavuutta.

Lisätietoja: apulaisprofessori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto (antti.haapala@uef.fi, p. 044 520 2849).

Heurekassa meneillään olevassa SuperPuu-näyttelyssä kerätään yleisöltä aineistoa PuuSensei-tutkimukseen. PuuSenseillä selvitetään, koetaanko puu synteettisiä materiaaleja miellyttävämmäksi. Lisäksi selvitetään eroja eri aistein tehtyjen havaintojen suhteen sekä tarkastellaan kuinka eri muuttujat, kuten ikä, kulttuuritausta ja ammatti, vaikuttavat valintoihin.

Lisätietoja: Erikoistutkija Tuula Jyske, Luonnonvarakeskus (tuula.jyske@luke.fi, p. 029 5325588).

Tuloksia puun terveysvaikutuksia koskevista tutkimushankkeista -webinaari 19.11.2020

Ohjelma

Lisätietoja: Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry, aila.janatuinen@puutuoteteollisuus.fi, p. 040 539 6670 (ei tavoitettavissa 19.11.2020 klo 13-16)