Uutiset Metsä, Tilasto

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (44,9 h/vk) kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn vastauksissa (36,0 h/vk). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun vastaajaryhmässä suurempia kuin eurooppalaisen kyselyn tuloksissa. Pisimpään työskentelivät yrittäjät puun kaukokuljetuksessa (yksinyrittäjät 53,9 h/vk ja työnantajayrittäjät 52,9 h/vk).

Työkoneiden kuljettajat ja puun kaukokuljettajat arvioivat, että työn alhaisia korvaustasoja kompensoidaan pidentämällä työpäivää. Jos lisänä on pitkä työmatka, jää oman työkyvyn vaalimiselle vapaa-ajalla, työstä palautumiselle ja mahdolliselle perhe-elämälle niukalti aikaa.

– Kuormittava kierre voi alkaa tästä. Ruuhkavuosiaan elävät perheelliset toivat esiin alan työhuippujen ja lapsiperheen arjen yhteensovittamisen vaikeudet, pohtii tutkija Marja Kallioniemi Lukesta.

Kallioniemi painottaa, että tuoreet tulokset ja haasteiden tiedostaminen ovat hyvä lähtökohta puuhuoltoketjussa työskentelevien, motivoituneiden ihmisten hyvinvoinnin parantamiselle.

─ Suurin osa, 77 prosenttia, puuhuoltoketjun vastaajista arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä päivittäin tai viikoittain. Yleisimmin näin kokivat yrittäjät sekä metsurit ja metsätyöntekijät, täydentää päällikkö Esa Katajamäki Lukesta.

Puuhuoltoketjun aineistossa yrittäjät jakautuvat yksinyrittäjiin ja työantajayrittäjiin, kun taas eurooppalaisessa EWCS2015-kyselyssä yrittäjät ovat yhtenä ryhmänä. EWCS2015 on eurooppalainen työolosuhdekysely, Eurofoundin ´European Working Conditions Survey´. Vertailuaineisto: Eurofound 2017. Working time patterns for sustainable work. Statistical annex. Publications Office of the European Union, Luxembourg.

 

Toimihenkilöt ja naiset kuormittuneita

Vastaajien hyvinvointia mitattiin Maailman terveysjärjestön (WHO) hyvinvointiasteikolla. Hyvinvointi puuhuoltoketjussa oli alhaisemmalla 61 pisteen tasolla kuin eurooppalaisen työolosuhdekyselyn tuloksissa. Niissä yllettiin 68 pisteeseen.

– Naisten vastauksissa ero oli suurempi kuin miehillä. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä kuormittuneimpia olivatkin naiset ja toimihenkilöt, kertoo erityisasiantuntija Janne Kaseva Lukesta.

Neljännes vastaajista arvioi, että terveydentilaan liittyvät asiat, kuten sairaudet, aiheuttavat haittaa työssä. Tulos oli parempi kuin verranneaineistossa.

Miltei puolet puuhuoltoketjun vastaajista oli tehnyt töitä sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana. Sairaana töitä tehneillä vastausten mediaani oli viisi työpäivää, ja sairaana töitä tehtyjen työpäivien keskiarvo oli 14 työpäivää. Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät työskentelivät sairaana palkansaajia useammin.

Haittoja pitkään istumisesta ja yksin työskentelystä

Puuhuoltoketjun vastaajia pyydettiin arvioimaan työhön mahdollisesti sisältyviä haittoja.

– Yli puolet arvioi työssään esiintyvän haitallisessa määrin pitkään istumista, samanlaisina toistuvia työliikkeitä, yksin työskentelyä, tärinää sekä kylmyyttä tai vetoa, selvittää yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta.

Oman jaksamisen parantamisen keinoina nähtiin työstä irtautuminen ja lepo. Työn parempi organisointi oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä.

Työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen palautui huonosti melkein viidennes (17 %).

– Olisi hyvä miettiä, voitaisiinko elintapoihin kiinnittää enemmän huomioita. Alle puolet työnantajayrittäjistä ja kaukokuljettajista harrasti säännöllisesti liikuntaa. Alle puolet kaukokuljettajista ruokaili vähemmän kuin kolme kertaa päivässä. Myös alkoholin käyttö oli osalla vastaajista säännöllistä, toteaa Peltola.

Jaksamista parannettiin työympäristöä kohentamalla

Jaksamista parantavina keinoina vastaajat näkivät oman työympäristön parantamisen sekä henkilökohtaiset keinot, kuten liikunnan ja levon lisäämisen. Liki viidennes avoimista vastauksista liittyi työstä saatavaan korvaukseen ja palkkaan, joihin toivottiin kohennusta.

Avoimissa vastauksissa jaksamisen koettiin lisääntyvän myös vuorovaikutuksen parantamisella, työn arvostamisella sekä palautteen saamisella. Vastauksissa toivottiin myös työmäärien tasaisuutta, ennustettavuutta ja varmuutta.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet vastaajista sai melko tai erittäin paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tuen saaminen oli kuitenkin selvästi niukempaa kuin esimerkiksi Työterveyslaitoksen verranneaineistossa vuodelta 2012. Puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä eniten tukea ja apua saivat työkoneiden kuljettajat ja kaukokuljettajat.

Puuhuoltoketjun miehet kokivat yksinäisyyttä harvemmin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksessa, mutta naiset verranneaineistoa useammin.

Hieno aineisto!

Luken erityisasiantuntija Arja Anttila kiittää jokaista 1 282 vastaajaa ja mukana olleita.

– Onnistuimme saamaan kokoon hienon aineiston, joka edustaa hyvin puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa.

Kyselyn kohdejoukkona olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle työlle edellytyksiä luovat henkilöt metsästä tuotantolaitosten porteille saakka. Vastanneista runsas kolmannes oli metsätyökoneiden kuljettajia, viidennes oli sekä puun kaukokuljettajia että toimihenkilöitä. Metsureita ja metsätyöntekijöitä oli vastaajista 15 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli miehiä, naisia mukana oli 53. Kyselyn vastausprosentti oli 32.

Ammattiaseman mukaan jaotellen suurin osa vastaajista (69 %) oli palkansaajia, työnantajayrittäjiä oli miltei viidennes (18 %) ja yksinyrittäjiä 13 %.

Kyselyn otanta saatiin Tilastokeskuksesta. Kyselyn toteutti syksyllä 2019 Kantar TNS Oy. Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.