Uutiset Ilmasto, Maatalous, Metsä, Talous, Ympäristö

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja -vähennyspolkuja arvioivan PITKO:n jatkoselvityksen ja maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja arvioivan MALUSEPO-selvityksen tutkimusraportti julkistettiin 23.1.2020. Skenaariotarkasteluiden tulokset ovat yhdenmukaiset marraskuussa 2019 esiteltyjen alustavien tulosten kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote

Selvityksistä vedettävä johtopäätös on entistä selkeämmin se, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla päästösektoreilla samalla kun ylläpidetään riittäviä maankäyttösektorin nettohiilinieluja.

Selvitysten mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt tulisi saada politiikka- ja muiden toimien avulla jyrkkään laskuun jo lähivuosina ja edelleen lisätä päästövähennystahtia vuoden 2030 jälkeen. Vähennystoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla, ja lisäksi päästöoikeuden hinnan tulisi nousta noin 60 euroon hiilidioksiditonnia kohden vuoteen 2035 mennessä (hinta nyt n. 25 euroa/tonni). Jos päästöoikeuden hinta ei nouse merkittävästi nykytasosta, tarvitaan kansallista lisäohjausta.

Fossiilisista energialähteistä luopuminen ja teollisuuden prosessiperäisten päästöjen vähentäminen nopealla aikataululla on kuitenkin kriittistä. Myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vähentyä suunnitellusti, eli puolittua vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa 0-tason vuoteen 2045 mennessä.

Maankäyttö, eli LULUCF-sektori, tuotti kaikissa skenaariossa nettonielun, eli kasvihuonekaasujen poistumat olivat päästöjä suuremmat. Metsämaan hiilinieluilla on LULUCF-sektorin kasvihuonekaasutaseessa selvästi muita maankäyttömuotoja suurempi merkitys. Oleellista on ylläpitää metsien korkea hiilensidontakyky sekä vähentää maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä.

– Selvityksen skenaariot vahvistavat sen, että hiilineutraalius vuonna 2035 on tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia toimia kaikilla relevanteilla päästö- ja nielusektoreilla. Tarvitsemme tähän pitkäjänteistä ja määrätietoista, yli hallituskausien ulottuvaa politiikkaa, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallitusohjelman mukaan päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. PITKO-MALUSEPO-hankkeessa siirtymää ei tarkasteltu tästä näkökulmasta, vaan laskemien lähtökohtana oli päästövähennyskustannusten minimointi koko maan tasolla.

Selvitykset pohjautuvat vuoteen 2050 ulottuviin skenaariohin, jotka laadittiin PITKO-hankkeen työpajoissa 2018-2019. Ne kuvaavat erilaisia polkuja toteuttaa asetetut vähäpäästötavoitteet. Skenaariolaskelmia päivitettiin nyt tehdyssä PITKO-MALUSEPO-jatkotyössä ottaen huomioon hallituksen hiilineutraalisuustavoite. Skenaarioita ei voida sellaisenaan ottaa politiikkatoimien pohjaksi, vaan ne tuottavat taustatietoa eri sektoreiden ja toimialojen päästövähennyspotentiaaleista sekä -kustannuksista.

Tarvitaan vielä syvällisempää ja laaja-alaisempaa tutkimusta, jossa otetaan huomioon alueelliset, taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja mahdollisuudet sekä eri toimialoihin liittyvät erityispiirteet. Oikeudenmukaisuuden näkökulma on otettava huomioon päätettäessä päästövähennysten kohdentamisesta ja tarvittavista politiikkatoimista. Toimeen tulee myös ryhtyä mahdollisimman ripeästi, jotta investoinnit koko infrastruktuurin uudistamiseen ehtivät toteutua riittävän nopeasti.

Selvitysten tuloksia hyödynnetään Euroopan komissiolle toimitettavan, vuoteen 2050 saakka katsovan pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa. Tuloksia hyödynnetään myös kansallisten päästövähennystoimien valmistelussa sekä taustatietona ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Strategian ja suunnitelman valmistelu käynnistyy keväällä, ja ne annetaan hallituksen selontekoina eduskunnalle vuonna 2021.

PITKO:n jatkoselvityksen toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtama konsortio (VTT, Syke ja Merit Economics). MALUSEPO-selvityksen tekijä on Luonnonvarakeskus (Luke). Tutkimushankkeet toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.