Uutiset Riista

Alkuvuoden lumijälkilaskentojen perusteella pienriistakannoissa on tapahtunut lähinnä pieniä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Eteläiset lajit kuten rusakko pärjäävät yhä paremmin.

Suurimmat poikkeukset pitkäaikaiseen kannankehitykseen verrattuna todettiin metsäjäniksellä ja ketulla, joiden kannat ovat kasvussa Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kettukanta on taantunut ja oravakanta kasvanut. Saukkoja ja kärppiä on aiempaa enemmän koko maassa, näätiä aiempaa vähemmän.

Lumiolosuhteet vaikuttavat herkästi valkohäntäkauriin, metsäkauriin ja hirven laskentatuloksiin, samoin riistaruokintojen sijainti. Luonnonvarakeskuksella (Luke) on olemassa erillisiä seurantoja, joiden avulla voi tutustua valkohäntäpeuran ja hirven kannankehitykseen.

Ennätyksellisen lämmin ja vähäluminen talvi vaikeutti pienriistan lumijälkilaskentoja etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa lunta taas oli laskennan kannalta paikoin liikaakin. Laskenta-aikaa pidennettiin Etelä-Suomessa huonon lumitilanteen takia parilla viikolla 15.3. saakka. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä lasketut kolmiot jäivät niin vähiin, ettei lyhytjänteisistä paikallisista kannanmuutoksista pystytä tekemään luotettavia johtopäätöksiä.

Riistakolmioita laskettiin peltokolmiot mukaan lukien 586 eli noin 14 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin.

Pitkän aikavälin seurannat kattavat 32 vuotta

Metsäjäniksen, ketun, oravan ja kärpän kannat ovat selvästi taantuneet viimeisten 32 vuoden aikana. Silmiinpistävintä on pohjoiseen painottuvan kärppäkannan kutistuminen vain neljännekseen. Saman jakson aikana Etelä-Suomelle tyypillisten lajien, rusakon, saukon sekä valkohäntä- ja metsäkauriin, kannat ovat runsastuneet. Näätäkannan painopiste on siirtynyt pohjoiseen.

Kolmiolaskennat tuottavat tärkeää tietoa pienriistalajien alueellisista kannankehityksistä. Kantojen kehitystä tarkastellaan sekä koko 32-vuotisen laskentahistorian valossa, että vertailemalla kuluvan talven lukemia viime vuoteen ja viiteen edelliseen vuoteen. Useimmissa tapauksissa vuosittaiset alueelliset vaihtelut ovat melko pieniä eikä niiden suunta poikkea olennaisesti pitkäaikaisesta kannankehityksestä.

Suuret kiitokset laskentaan osallistuneille!

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit. Lisäksi kirjataan näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista. Metsäkanalintujen osalta varsinainen kannanseuranta perustuu loppukesän laskentaan samoilla riistakolmiolinjoilla, jolloin saadaan täsmällinen tieto lajien tiheydestä ja pesinnän onnistumisesta. Tutustu laskentatuloksiin tarkemmin riistakolmiot.fi-palvelussa.