Uutiset Maaseutu, Maatalous, Tilasto

Vuonna 2019 maatilojemme käytössä oleva maatalousmaa oli yhteensä 2 273 000 hehtaaria. Viljelyalassa ei ole tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia, vaikka maatilojen määrä on vähentynyt ja on nyt 46 800.

Viljaa rehuksi ja ruuaksi

Vuoden 2019 neljän miljardin kilon viljasato tuotettiin noin miljoonan hehtaarin alalla. Alasta ohran prosentuaalinen osuus oli 43, kauran 30, vehnän 20 ja rukiin neljä. Ohran, kauran ja vehnän osuudet ovat suuria, koska lähes omavarainen maidon- ja lihantuotantomme tarvitsee rehuviljaa.

Suomalainen elintarviketeollisuus jalosti vuonna 2019 noin 440 miljoonaa kiloa viljaa. Määrästä oli vehnää 51 prosenttia, kauraa 28 prosenttia ja ruista 19 prosenttia. Näissä elintarvikeviljoissa olemme yleensä omavaraisia, ja joitakin viljoja myös viedään Suomesta. Erityisesti suomalainen jalostettu ja jalostamaton kaura kelpaa elintarvikekäyttöön myös muualla maailmassa.

– Rukiin omavaraisuus on ollut viime vuosikymmenet viljoissa alhaisin, mutta viime vuoden sato lupaa täyden omavaraisuuden. Vuonna 2019 rukiin kylvöala oli suurin 18 vuoteen, ja hyvä satotaso siivitti korjatun sadon suurimmaksi lähes 30 vuoteen, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Pelto-alasta lähes puolet nurmella

Suurimmalta osalta Suomen nurmipeltoja korjataan säilörehua nautaeläimille talven ruokintaa varten, osa nurmialasta on kesäajan nautojen laidunalana. Osa nurmipeitteisestä alasta on myös erilaisina kesanto- ja luonnonhoitopeltoina. Yli 700 000 hehtaarin rehunurmiala on rehuvilja-alan ohella kotimaisen kotieläintuotannon perusta.

Peruna, herne, härkäpapu, kumina ja sokerijuurikas erikoisuuksina

Vaikka useita erikoiskasveja viljellään suhteellisen pienellä alalla, ne ovat merkittäviä tuotantokasveja – kukin omalla tavallaan. Perunan kylvöala, noin 22 000 hehtaaria, riittää normaalina vuonna suomalaisten kulutukseen. Sokerijuurikas (11 000 hehtaaria) kattaa sadollaan noin kolmanneksen sokerinkulutuksesta. Herne- (14 000 hehtaaria) ja härkäpapualoilla (18 000 hehtaaria) on potentiaalia kasvaa – jos korvaamme niillä tulevina vuosina tuontivalkuaista eli soijaa. Kuminan tuotantoala on reilussa vuosikymmenessä kasvanut lähes tyhjästä 24 000 hehtaariin, kun sen sadolle on löytynyt vientimarkkinat.

Puutarhakasviala on pieni, mutta tuottava

Puutarhakasviala on noin 20 000 hehtaaria, ja vastaa vain noin prosenttia koko peltoalastamme. Puutarhatuotanto sisältää monipuolisen vihannes-, marja- ja kasvihuonetuotannon. Vaikka emme olekaan kaikkien puutarhatuotteiden osalta omavaraisia, ruokapöytiin saatiin kotimaisia tuotteita viime vuonna runsaasti.

Tilaston taustaa

Luken Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston tiedot tarkentuivat vuoden 2019 osalta lopullisiksi.  Stat.luke.fi-tilastotietokannassa on nyt saatavilla kasvikohtaisia aloja ja tilalukumääriä kunnittain ja ely-keskuksittain vuosilta 2013–2019. Tilastotietokanta sisältää myös koko Suomen osalta vuosittaisia viljelyaloja vuodesta 1920 alkaen. Kesäkuussa saatavilla on vuoden 2020 ennakollisia viljelyalatietoja.