Uutiset Metsä

Kansainvälinen Boreal Environment Research -lehti on julkaissut Pallaksen ympäristötutkimukseen keskittyvän erikoisnumeron. Siinä kerrotaan alueella tehtyjen tutkimusten uusimpia tuloksia.

Luonnonvarakeskus (Luke) osallistuu yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Pallaksella muun muassa soiden kasvihuonekaasu- ja pikkujyrisijätutkimuksiin sekä seuraa metsänrajan muutoksia.

Erikoisnumeron mukaan maailmanlaajuinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu näkyy myös Pallaksella. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tasaisesti noin 2 ppm vuodessa. Pitoisuudet ovat suurimmat talvella ja alhaisimmat kesällä, jolloin soiden ja metsien yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiiltä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Pallaksella on selvitetty kokeellisten tutkimusten avulla, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi pohjoisiin aapasoihin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset soiden kasvihuonekaasupäästöihin ilmenevät etenkin silloin, kun lämpötilan nousuun liittyy soiden pohjavedenpinnan lasku. Kuivuminen vähentää suon luontaisia metaanipäästöjä ja hiilidioksidipäästöt hieman lisääntyvät. Suon hiilidioksidinielu kuitenkin säilyy pienestä lämpötilan noususta ja kuivahtamisesta huolimatta.

Tutkimuskohteena ollut pohjoinen aapasuo kesti ilmaston lämpenemistä ja kuivumista paremmin kuin Etelä-Suomessa sijaitseva vertailusuo. Samainen aapasuo osoittautui yllättäen myös tehokkaammaksi hiilen nieluksi kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva kuusimetsä.

Alueen pitkäaikaisimpiin tutkimuksiin kuuluvat myyrä- ja sopulitutkimukset, joiden perusteella muun muassa myyrien ja sopuleiden jyrkät kannanvaihtelut todennettiin. Kannanvaihteluissa näkyvät nelivuotiset syklit vaimenivat 1980-luvulta alkaen, mutta ne näyttävät palanneen voimakkaina 2010-luvulla.

Pallas tunnetaan nykyään erityisesti Ilmatieteen laitoksen toteuttamista ilmakehän koostumuksen ja kasvihuonekaasupitoisuuksien seurannoista. Mittaukset kuuluvat Euroopan- tai maailmanlaajuisiin mittausverkostoihin kuten Global Atmosphere Watch- (GAW) ja Arctic Monitoring and Assessment Programme- (AMAP) ohjelmiin.

Kotimaisista toimijoista Pallaksella tutkimusta tekevät Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja useat yliopistot.

 

pallas1_tp-600b

Pallaksen metsiä, soita ja tuntureita. Kuva: Timo Penttilä.