Uutiset Kala, Ympäristö
Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tiedote

 

Oulun yliopiston johtamassa ARVOVESI-hankkeessa valmistellaan vesistövisiota Oulujoen vesistöalueelle. Alue ulottuu Kainuun latvavesiltä Perämeren rannikolle saakka. ”Vesistövision tavoitteena on vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen”, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopistosta.

Vesistövision taustaksi Oulun yliopistossa, Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehdään selvitykset vesistön tilasta, säännöstelystä ja vesivoimatuotannosta sekä kalaston hoidon kehittämisestä. Vesistöaluetta koskeva tieto tuodaan yleistajuisessa muodossa hankkeen internetsivuille.

Varsinaisen vesistövision laatiminen perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Visiotyöskentelyyn kutsutaan noin 40 edustajaa alueen kunnista, yrityksistä ja yhdistyksistä. Ryhmä luo keskustelujen ja tutkimustiedon perusteella toimintamallin ja tavoitetilan, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät.

– Käytännössä tämä tarkoittaa toisistaan poikkeavien tavoitteiden yhteensovittamista sekä konkreettisten toimenpiteiden määrittämistä. Miten esimerkiksi vesivoimatuotannon, kalastuksen ja matkailun toimintaedellytykset taataan vesistössä? Millä edellytyksillä vesistön tila säilyy hyvänä tuleville sukupolville, kun samalla halutaan kehittää luonnonvaroihin pohjautuvia elinkeinoja ja kun muuttuva ilmasto aiheuttaa omat haasteensa?, pohtii ryhmäpäällikkö Mika Marttunen SYKEstä.

Luken vastuulla kalaston hoidon kehittäminen

Oulujoen vesistön kalakantojen hoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista laaditaan synteesi tukemaan vision ja toimenpidesuunnitelman laadintaa. Synteesissä kerätään yhteen koko Oulujoen vesistön kalastoon liittyvät aiemmat selvitykset sekä tutkimustieto, ja laaditaan katsaus hankealueella hyödynnettyjen kalalajien nykytilasta ja mahdollisista kehitystarpeista.

– Vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksien arvioinnissa hyödynnetään useissa eri hankkeissa esitettyjä tuloksia ja arvioita, joiden pohjalta tunnistetaan tärkeimmät luonnonkierron mahdollistamiseen liittyvät haasteet Oulujoen pääuomassa sekä Oulujärveen laskevien vesistöjen osalta. Synteesissä käydään lisäksi läpi eri kalalajien nykyiset istutuskäytännöt, ja kootaan yhteen käytössä olevat toimenpiteet erityisesti vaelluskalojen istutustulosten parantamiseksi, kertoo johtava tutkija Pekka Hyvärinen Lukesta.

Vision valmistuttua se toimii kuvauksena Oulujoen vesistöalueen tavoiteltavasta tulevaisuudesta vuodelle 2035. Vision lisäksi valmistuu konkreettinen toimenpideohjelma, jolla visio tehdään todeksi.

– Vesistövisioita on aiemmin tehty muun muassa Iijoen, Iisalmen reitin ja Kokemäenjoen vesistöalueille. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Hankkeiden avulla on onnistuttu aktivoimaan eri toimijoita ja pystytty lisäämään luottamusta eri osapuolten välille. Hyödynnämme visiotyöskentelyssä aiemmista hankkeista saatuja oppeja, Marttunen kertoo.

2,5 vuotta kestävän Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle – Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 (ARVOVESI) -hankkeen päärahoittaja on EU:n aluekehitysrahasto EAKR. Lisäksi hanketta rahoittavat toteuttajaorganisaatiot sekä alueen kunnat ja yritykset.

Yläreunan kuvassa Merikosken pato ja kalaportaita. Kuva: Pekka Hyvärinen, Luke.