Uutiset Metsä, Tilasto

Metsänparannustöiden määrä kasvoi reilusti vuonna 2019. Ojia kunnostettiin 12 000 kilometriä. Metsäteitä perusparannettiin ja rakennettiin yhteensä 2 500 kilometriä. Metsänviljelyn pinta-ala kasvoi edellisestä vuodesta neljällä prosentilla 100 000 hehtaariin.

Vuonna 2019 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin yhteensä 265 miljoonaa euroa. Metsänhoitotöihin investoitiin hieman edellisvuotista vähemmän, 209 miljoonaa euroa. Metsänparannustöiden investoinnit vuorostaan kasvoivat reaalisesti 31 prosenttia 55 miljoonaan euroon.

Metsänhoidon päätyölajeja ovat maanmuokkaus, metsänviljely sekä taimikoiden hoito ja nuoren metsän kunnostus.

– Taimikoiden ja nuoren metsän hoito kustansi 75 miljoonaa euroa ja kattoi reilun kolmasosan metsänhoidon kokonaiskustannuksista. Verrattuna viime vuoteen, kustannusten määrä laski reaalisesti kahdeksan prosenttia. Metsänviljelyn kustannukset nousivat reaalisesti kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, 60 miljoonaan euroon. Maanmuokkaustöitä tehtiin 38 miljoonan euron arvosta, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsänparannustöihin luetaan lannoitus, ojien kunnostus, metsäteiden perusparannus ja rakentaminen sekä perusparannustöiden suunnittelukustannukset. Metsäteihin investoitiin vuonna 2019 yli 26 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti 74 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin ojien kunnostuksen kokonaiskustannukset laskivat reaalisesti kahdeksan prosenttia reiluun 6,5 miljoonaan euroon (Deflatointi tukkuhintaindeksi, 1949=100).

Taimikot hoidetaan käsityönä

Taimikoita ja nuorta metsää hoidettiin yhteensä 169 000 hehtaarin alueella. Pinta-ala supistui viime vuodesta kahdeksan prosenttia. Taimikon hoidon ja varhaishoidon yhteispinta-ala oli 130 000 hehtaaria (-4 % edellisestä vuodesta). Taimikonhoitotyö tehtiin lähes yksinomaan raivaussahalla. Nuoren metsän hoidon pinta-ala väheni viidenneksellä edellisestä vuodesta päätyen 39 000 hehtaariin.

– Metsän uudistumismahdollisuuksia parantavaa maanmuokkausta tehtiin 107 000 hehtaaria, josta 68 prosenttia mätästettiin. Viidesosa maanmuokkausalasta äestettiin ja kymmenys laikutettiin. Maanmuokkauksen pinta-ala kasvoi prosentilla vuodesta 2018, Vaahtera jatkaa.

Taimikonhoitoa. (Kuva: Erkki Oksanen)

Metsänkylvön pinta-ala kasvoi

Vuonna 2019 metsää viljeltiin yhteensä 100 000 hehtaaria. Verrattuna edellisvuoteen metsäviljelyala kasvoi neljä prosenttia. Neljäsosa metsänviljelyalasta kylvettiin. Metsänkylvön pinta-ala lisääntyi edellisestä vuodesta 16 prosenttia, mutta metsän istutuksen pinta-ala ei muuttunut. Istutusalasta 69 prosenttia uudistettiin kuusella, 27 prosenttia männyllä ja 4 prosenttia koivulla. Metsänkylvössä konekylvö kasvatti osuutensa 83 prosenttiin kylvöalasta, kun taas istutuksessa 98 prosenttia alasta tehtiin käsityönä.

Metsänparannustöitä tehtiin vuonna 2019 selvästi vuoden takaista enemmän. Ojien kunnostuksen määrä kasvoi 12 000 kilometriin. Metsäteitä rakennettiin ja perusparannettiin yhteensä 2 500 kilometriä, mikä oli 74 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Metsien hakkuupinta-alaksi arvioitiin metsänkäyttöilmoitusten mukaan 711 000 hehtaaria vuonna 2019. Harvennushakkuiden ja ylispuiden poiston osuus tästä alasta oli 78 prosenttia. Avohakkuita tehtiin 114 000 hehtaarilla, ja se kattoi 16 prosenttia kokonaishakkuupinta-alasta. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin 26 000 hehtaarin alalla.

Taustaa tilastosta

Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä tehdyt työt. Tiedot työmääristä, yksikkökustannuksista ja kokonaiskustannuksista kerätään kyselytutkimuksella. Tilaston aineisto koostuu merkittävimpien alan toimijoiden tiedoista sekä otannan perusteella mukaan valikoiduista metsäpalveluyrityksistä. Tilastosta puuttuvat yksityisten metsänomistajien omissa metsissään täysin omatoimisesti tekemät työt, sillä sellaiset eivät välity tilastoon metsäpalveluja tarjoavilta yrityksiltä kerätystä aineistosta.