Uutiset Maatalous, Tilasto

Luken käytössä olevasta maatalousmaa-tilastosta käy ilmi, että sata vuotta sitten kauran viljelyala oli lähes viidenneksen nykyistä suurempi. Suurimmillaan kaura-ala oli vuonna 1975. Kaura-ala notkahti pienimmilleen 2010-luvulla. Kaura on pysynyt kuitenkin yhtenä eniten viljellyistä kasveista viimeisen sadan vuoden aikana.

”Tilastoissa ovat pysyneet koko tilastoinnin ajan nurmikasvien lisäksi ohra, kaura, vehnä ja ruis sekä peruna ja herne. Sokerijuurikas tuli tilastoitavien kasvien joukkoon 1940-luvulla ja rypsi 1950-luvun alussa”, sanoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta.

Nurmea, ohraa ja kauraa – kolmen kärki vuonna 2016

Vuonna 2016 eniten, 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalalla, kasvoi nurmikasveja. Lähes kolmannes viljelyalasta on kotieläinten rehuksi tuotettavaa säilörehu-, laidun- tai kuivaheinänurmea. Toiseksi eniten eli viidenneksellä viljeltiin ohraa. Kaura on kolmantena, noin 15 prosenttia peltoalasta.

Vuoden 2016 nousijoita

Viime vuosina kuminan ja härkäpavun viljely on kasvanut.

”Vaikka ne ovat merkittäviä viljelykasveja, kummankin ala jää niukasti alle yhden prosentin koko tilastoitavasta peltoalasta”, Partala sanoo.

Rypsi ja rapsi sen sijaan ylittävät kumpikin prosentin osuuden.

Tuoreessa Luken – Käytössä oleva maatalousmaa -tilastossa tarkentuvat vuoden 2016 viljelyalatiedot. Suuria muutoksia kesäkuussa ilmoitettuihin ennakkotietoihin ei tullut. Nyt saatavilla on kasvikohtaisia aloja kunnittain ja ELY-keskuksittain vuodelta 2016. Tilastotietokannassa on vuosittaisia viljelyaloja vuodesta 1920 alkaen.  Ensi kesäkuussa Luken verkkopalvelusta on saatavilla vuoden 2017 osalta ennakollisia viljelyalatietoja.