Uutiset Metsä, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat osoittivat, että myyriä on niukasti lähes koko Suomessa. Itä- ja Etelä-Suomessa kannat ovat romahtaneet viime syksyn huipputiheyksistä. Läntisessä Suomessa myyrien odotetaan runsastuvan hieman syksyyn mennessä. Keskisessä Suomessa ja suurimmassa osassa Lappia  myyräkannat ovat talven aikana pienentyneet.

Tilanne keväällä 2020.

Myyrien monivuotisen kannanvaihtelun huippuvaihe koettiin Kainuussa, Savon ja Karjalan maakunnissa sekä Etelä-Suomessa syksyllä 2019. Etenkin itäisimmässä Suomessa myyrien tiheydet olivat paikoin kohtalaisen suuret. Suurimmassa osassa näitä alueita myyräkannat romahtivat odotusten mukaisesti viime talvena. Tällä hetkellä myyriä tavataan maastossa vain niukasti. Lounaisimmassa Suomessa on laikuttaisia alueita, millä etenkin metsämyyriä esiintyy edelleen kohtalaisesti.

Keskisessä Suomessa ja osissa Pirkanmaata myyräkannat kasvoivat merkittävästi vuonna 2019, mikä ennakoi myyrähuipun ajoittumista syksylle 2020. Kevään myyräpyyntien saalis jäi näillä alueilla kuitenkin hyvin alhaiseksi. On ilmeistä, että eteläisen Suomen poikkeuksellisen niukkaluminen talvi katkaisi kannan kasvun. On epätodennäköistä, että tiheydet kasvaisivat huipputiheyksiin 2020 syksyyn mennessä.

Läntisessä Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa, myyrien kannanvaihtelun aallonpohja saavutettiin vuonna 2019. Näillä alueilla myyräkannat ovat edelleen hyvin alhaiset, mutta kantojen ennakoidaan kasvavan  kesän aikana. Läntisessä Suomessa myyräkannat vaihtelevat kolmen vuoden jaksoissa. Seuraava myyrähuippu ajoittunee siis syksylle 2021.

Metsä-Lappiin ja Koillismaalle odotettiin syksyn 2019 koepyyntien perusteella  laaja-alaista huippua syksylle 2020. Luken tuoreiden pyyntitulosten perusteella myyräkannat ovat, vastoin odotuksia, kuitenkin vähentyneet, jopa romahtaneet laajalti. Syksylle 2020 ei siten ole odotettavissa uutta huippua näillä alueilla.

Havumetsävyöhykkeen pohjoisrajalla, Muoniosta Inariin ulottuvalla vyöhykkeellä, tavataan edelleen monin paikoin runsaastikin myyriä. Mahdollisesti, tällä rajatummalla alueella on myyrähuippu syksyllä. Saariselän eteläosissa oli ollut toukokuussa myös pientä sopulien kevätvaellustakin.

Tunturi-Lapissa myyrät saavuttivat kannanvaihtelunsa huippuvaiheen jo syksyllä 2019. Odotetusti, kannat ovat näillä alueilla romahtaneet viime talven kuluessa. Tunturi-Lapissa ei näy sopuleita kesällä 2020.

Talven lumiolosuhteet olivat poikkeukselliset pohjoisessa Suomessa. Lumipeitteen on yleisesti odotettu suojaavan myyriä sekä kylmältä että saalistukselta. Mutta erittäin paksu, kevättalvella kova hanki ja myöhäinen kevät ovat voineet estää myyriä käyttämästä kaikkea ravintoaan, mikä on lisännyt kuolleisuutta ennen lumen sulamista.  Paksu hanki ilmeisesti myös heikensi pöllöjen pesimämenestystä.

Etenkin Itä-Suomessa ja Metsä-Lapissa kannattaa käydä tarkastamassa taimikot

Myyrätiheydet olivat viime talvena riittävän korkeat aiheuttaakseen taimituhoja Itä-Suomessa ja Metsä-Lapissa. Monin paikoin myyrien jälkiä on tavattu taimikoiden lisäksi myös puutarhoissa.

Näillä alueilla metsänomistajien on suositeltavaa käydä tarkastamassa viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana istutetut taimikkonsa myyrätuhojen varalta. Mikäli myyrätuhoja havaitaan, on suositeltavaa odottaa kesä-heinäkuun vaihteeseen ennen täydennysistutuksia. Etenkin pienet kuusentaimet toipuvat hyvin myyrävaurioista.

Metsämyyrien laaja-alaisesta niukkuudesta johtuen myyräkuumeriski on todennäköisesti alhainen tulevana syksynä ja talvena suurimmassa osassa Suomea. Siitä huolimatta kannattaa välttää pölyämisriskiä paikoissa, joissa metsämyyriä on saattanut oleskella. Metsämyyrät erittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta virtsassaan ja ulosteissaan. Ihminen altistuu virukselle hengitysteitse pölyn kautta.