Uutiset Ruoka
Suomen ympäristökeskuksen tiedote 8.10.2019

Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii suuria muutoksia maailman ruokajärjestelmiltä. Ruokaturvan takaaminen kasvavalle väestölle globaalisti vaatii paitsi tuotannon kestävää lisäämistä myös ruokahävikin vähentämistä ja merkittäviä muutoksia ruokavalioissamme.

Ruokajärjestelmän kestävyyden parantaminen vaatii muutoksia sen eri osissa. Muutostarpeiden laajuuden vuoksi on aiheellista puhua koko järjestelmän muuttamisesta eli ruokamurroksesta. Ruokamurroksella tulee olemaan merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joista tiedämme kuitenkin vielä yllättävän vähän.

Valmiudet murroksen toteutukseen vaihtelevat paljon niin tuotannonalojen, viljelijöiden kuin myös kuluttajaryhmien välillä. Tähänastinen kestävyysmurroksen tutkimus on keskittynyt pitkälti murroksen edistämiseen, ei sen vaikutuksiin. Vaarana on, että ruokajärjestelmän kestävyysmurros ratkoo joitakin ongelmia, mutta luo samalla muita, kuten taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä eriarvoisuutta tai ulkoistettuja ympäristövaikutuksia Suomen rajojen ulkopuolella.

Reilu ruokamurros -tutkimushanke tarttuu yhteiskunnalliseen haasteeseen

Juuri alkaneen Reilu ruokamurros -hankkeen tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa oikeudenmukaisesta ruokamurroksesta. Tämä tapahtuu luomalla ja kehittämällä kriteeristöä oikeudenmukaisen ruokamurroksen arviointiin, tuottamalla uutta tietoa ruokamurroksen ekologisista, taloudellisista ja ravitsemuksellisista vaikutuksista eri tuotteiden, tuotannonalojen ja sosio-ekonomisten ryhmien välillä sekä lisäämällä ymmärrystä haavoittuvien ryhmien huomioimisesta ruokamurroksessa.

Lisäksi hankkeessa tunnistetaan ja arvioidaan politiikkayhdistelmiä oikeudenmukaisen ruokamurroksen vahvistamiseksi. ”Avoin ja monipuolinen yhteiskunnallinen keskustelu ruokamurroksen vaikutuksista on äärimmäisen tärkeää. Haluamme tutkimuksella tukea syvempää ymmärrystä ruokamurroksen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ja antaa äänen myös haavoittuville ryhmille”, korostaa tutkimushankkeen vetäjä Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Teemme yhteistyötä ruokajärjestelmän toimijoiden kanssa monella eri tasolla. Mukana tutkimuksessa on niin maidontuottajia, ruokapalveluja kuin nuoriakin”, Kaljonen tarkentaa.

”On tärkeää pohtia, millaiset oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat tärkeitä ruokamurroksessa ja selventää, mitä oikeudenmukaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa. Haluamme luoda tiloja ja välineitä tämän keskustelun käymiseen”, Jyväskylän yliopiston tutkija Teea Kortetmäki toteaa.

Hankkeen aloitusseminaariin osallistui 8.10.2019 Helsingin Kulttuuritalolla lähes 90 ruokajärjestelmän toimijaa. Seminaari herätteli keskustelua ruokamurroksen oikeudenmukaisuudesta sekä ruoka-alan toimijoiden tutkimustarpeista aiheeseen liittyen.

Keskusteluista nousi esiin tutkimustarpeita kaikilta ruokajärjestelmän eri osa-alueilta. Keskeisiä aiheita olivat muun muassa kysymykset siitä, miten määritellään kestävyys, miten muodostetaan yhteinen tilannekuva ruokajärjestelmästä ja miten erilaisia tuotantotapoja voidaan vertailla kestävyysnäkökulmasta. Lisäksi nousi esiin tarve ymmärtää paremmin miten lasten ja nuorten ruokailutavat muuttuvat tulevaisuudessa ja miten uusien arvoketjujen luomista voidaan tukea kotimaisen kasviproteiinin käytön vahvistamiseksi.

Hankkeen vuorovaikutuksesta vastaava Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta oli iloinen seminaarissa käydystä monipuolisesta keskustelusta. ”Nyt esiin nostetut tutkimustarpeet auttavat tutkijoita tarkentamaan tutkimustaan yhteiskunnallisesti polttaviin kysymyksiin”, Karttunen toteaa.