Uutiset Metsä, Monimuotoisuus

Suomen Metsäyhdistyksen järjestämien Metsäpäivien teemana vuonna 2021 oli monimuotoisuus. Luken asiantuntijat olivat mukana sekä tutkimus- että ihminen-lavoilla.

Luken asiantuntijoiden esitykset Metsäpäivillä löydät kootusti SlideSharesta. Huomaathan, että pp-esitykset on niputettu kahden esityksen kokonaisuuksiksi.

 

Tutkimus-lava

Biodiversiteettistrategiat ja metsien monimuotoisuuden kehittyminen,
Taneli Kolström, Senior Advisor

EU:n biodiversiteettistrategia 2030 ja Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (CBD) Post-2020 tavoitteet ovat valmistelussa. Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toteutus arvioitiin. Mitä BD-arvio kertoo metsiin kohdistuvista toimenpiteistä?

Suomen metsien tilaa on seurattu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) toimesta jo 100 vuotta. Mitä VMI kertoo metsien muutoksista? Miten metsien monimuotoisuuteen liittyvät metsien rakennepiirteet ovat kehittyneet?

Case-esimerkki: Kääpien siirtoistutukset – uusi keino uhanalaisen sienilajiston suojelussa
Reijo Penttilä, tutkija

Siirtoistutuksia on aikaisemmin käytetty esimerkiksi kasvien ja eläinten suojelussa, mutta uhanalaisten lahottajasienten kuten kääpien suojelun keinona se on uusi ja lähes käyttämätön. Tarvetta sille kuitenkin on, sillä etenkin Etelä-Suomessa joidenkin uhanalaisten lahottajasienilajien kannat ovat voimakkaasti heikentyneet. Vaateliaat, järeitä lahopuita suosivat lajit eivät pysty tarpeeksi tehokkaasti leviämään metsämaisemassa, jossa niille sopivat isäntäpuut ovat liian kaukana toisistaan. Siirtoistutusten avulla näitä lajeja pystytään uudelleenistuttamaan alueille, joista ne ovat hävinneet.

Siirtoistutukset ovat kuitenkin vain apukeino lahottajasienten suojelussa silloin kun perinteiset suojelukeinot, kuten suojelualueiden perustaminen ja lahopuiden jättäminen talousmetsiin, eivät ole riittävän tehokkaita lajien kantoja säilyttämään. Uutuutensa vuoksi lahottajasienten siirtoistutuksia ja niiden vaikutuksia pitää kuitenkin tutkia vielä lisää ennen kuin niitä voi alkaa laajamittaisesti käyttämään sienilajiston suojelussa.

Paneelikeskustelu: Elämme erilaisten haasteiden maailmassa, mikä on metsien rooli näiden haasteiden ratkaisijana seuraavina vuosikymmeninä

Vetäjänä Antti Asikainen, osallistujat: Sanna Kurronen, EVA, Marja Kokkonen, MMM, Timo Lehesvirta, Sitra, Harri Hölttä, SLL ja Anne Tolvanen, Luke

Elämme erilaisten haasteiden maailmassa, meillä on julkisen talouden kestävyysvajehaaste, huoltosuhdehaaste, monimuotoisuushaaste sekä ilmastohaaste. Mikä on metsien rooli näiden haasteiden ratkaisijana seuraavina vuosikymmeninä?

Mitä kuuluu Suomen metsien aluskasvillisuudelle – biodiversiteetti, non-wood products, hakkuiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
Maija Salemaa, erikoistutkija

Esityksessäni kerron minkä vuoksi mustikka ja puolukka ovat tärkeitä kasveja metsäekosysteemille, miten paljon muita syötäviä villikasveja kasvaa metsissämme ja miten metsien hakkuut ja ilmastonmuutos muuttavat metsäkasvien runsauksia ja levinneisyysalueita.

Metsien elinvoimaisuuden turvaaminen sekametsien avulla
Saija Huuskonen, erikoistutkija

Toimintaympäristön muuttuessa myös metsien rooli on entistä monimuotoisempi. Puuntuotannon lisäksi metsien tulee samaan aikaan hillitä ilmastonmuutosta, turvata monimuotoisuutta, olla tärkeä osa veden ja ravinteiden kiertoa sekä tuottaa virkistysmahdollisuuksia kansalaisille.

Tutkimustulosten perusteella on todettu, että sekametsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet monitavoitteiseen metsien käyttöön ja hoitoon. Mutta millaiset vaikutukset sekametsillä on tarkemmin tarkasteltuna esimerkiksi maaperään, monimuotoisuuteen, tuhoihin tai puuntuotokseen?

Metsäsektori pandemian jälkeen
Matleena Kniivilä, erikoistutkija

Metsäsektori on selvinnyt koronapandemiasta yllättävän vähin vaurioin painopaperien tuotannon supistumista lukuun ottamatta. Mutta mikä on vaikutus pidemmällä aikavälillä – voimistuuko metsäsektorin rakennemuutos? Entä kuinka uudistuvat EU-politiikat heijastuvat metsäsektorin kehitykseen?

Metsätuhot muuttuvassa maailmassa – vaikutukset metsäekosysteemiin ja yhteiskuntaan
Juha Honkaniemi, tutkija

Metsätuhojen vaikutukset ja riskien hallinta puhuttavat. Metsätuhot vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen, mutta niillä on myös vaikutuksensa niin biodiversiteettiin, metsien hiilensidontaan kuin metsänhoidon menetelmiin. Minkälaisia vaikutuksia Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoilla on ollut ja tulee mahdollisesti olemaan? Minkälaiset näkymät ovat Suomessa metsätuhojen suhteen? Miten metsätuhoihin pitäisi suhtautua?

Ihminen-lava

Alustavia tuloksia: Miten 20 vuodessa metsiin liittyvä luonnon virkistyskäyttö on muuttunut
Marjo Neuvonen, tutkija

Suomessa on meneillään parhaillaan luonnon virkistyskäytön kolmas inventointi, joka mittaa väestötasolla suomalaisten ulkoilun harrastamista. Aikaisemmat vastaavat tutkimukset on toteutettu vuosina 2000 ja 2010. Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjo Neuvonen kertoo alustavia tuloksia metsiin liittyvästä luonnon virkistyskäytöstä ja sen mahdollisista muutoksista.

Kansalaisten metsäarvostukset, metsätalousasenteet ja metsien käsittely
Matti Koivula, tutkimusprofessori

Koivula kertoo työryhmänsä tekemistä kokeellisista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu kansalaisten metsäarvostuksia talousmänniköissä, joita on käsitelty eri tavoin.

Metsäkoneyrittäjyyden kannattavuus – poimintoja yrittäjien haastatteluista
Katri Hamunen, tutkija, Luke

Puolet suomalaisista metsäkoneyrityksistä on pieniä, keskimäärin 1-2 koneketjun yrityksiä. Suurella osalla etenkin pienen kokoluokan yrityksistä toiminta on huonosti kannattavaa. Esityksessä nostetaan esiin metsäkoneyrittäjien haastatteluista nousseita menestykseen tai menestymättömyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten asema ketjussa, koneet, kuljettajat, yritys ja yrittäjä itse.