Uutiset Metsä

Metsänomistajista kolme neljäsosaa turvautuu metsäammattilaisiin tehdessään päätöksiä metsiensä käsittelystä. Sähköiset asiointipalvelut eivät ole lyöneet vielä läpi, vaan perinteiset neuvontatavat ovat edelleen voimissaan. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten metsänomistajat käyttävät erilaisia metsäalan palveluita.

Metsänomistajat ovat toistaiseksi ottaneet metsäalan uusia sähköisiä asiointipalveluita vain vähäisessä määrin käyttöönsä. Esimerkiksi monet metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksen asiointipalveluista kyllä tunnetaan nimeltä, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä.

– Poikkeus on Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, jota lähes puolet metsänomistajista oli käyttänyt. Se näyttää toimivan myös kanavana muiden sähköisten palveluiden käyttöön, toteaa tutkija Harri Hänninen Lukesta.

Perinteisille neuvontakanaville edelleen kysyntää

Metsänomistajat ovat sen sijaan erittäin hyvin perinteisen metsäneuvonnan piirissä, sillä neljä viidestä oli vähintään kerran ollut yhteydessä metsäammattilaiseen kolmen vuoden aikana 2016-2018.

– Kahdessakymmenessä vuodessa tilanne ei ole juuri muuttunut. Joukkoneuvonnan eli luento- ja esitelmätilaisuuksien sekä retkeilyjen suosio on jopa kasvanut, mutta metsäalan kurssien suosio hieman hiipunut. On ilmeistä, että sähköisten palveluiden rinnalla tarvitaan myös perinteisiä neuvontakanavia, korostaa metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta.

Metsäalan palveluiden käyttö riippuu suuresti siitä, miten metsänomistaja on tottunut päättämään metsiensä käsittelystä.

Luken erikoistutkija Emmi Haltian mukaan täysin itsenäisiä päätöksenteon suhteen oli metsänomistajista vain neljäsosa. Valtaosa metsänomistajista kaipaa tietoa ja neuvoja päätöksentekonsa tueksi ja on valmis vasta sitten päättämään metsien käsittelystä. Viidesosa metsänomistajista mieluiten delegoi päätöksenteon lähes kokonaan metsäammattilaisille.

Tutkimus on osa Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisista perhemetsänomistajista ja heidän käyttäytymisestään. Tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, jonka perustiedot ovat Suomen metsäkeskuksen ja Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmistä, ja joita täydennettiin posti- ja verkkokyselyllä keväällä 2019. Tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura.

Yläreunan kuva: Anne Rauhamäki.