Uutiset Metsä

Helmikuun lopussa 16 000 metsänomistajan postiluukkuun kolahtaa kirje, jossa on laaja metsänomistajakysely. Kysely tuottaa ajan tasalla olevan kuvan tämän päivän metsänomistajasta.

Kyselyn vastaajiksi on arvottu erilaisia metsänomistajia ympäri Suomea. Metsänomistajat on poimittu Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä.

– Kyselyllä pyritään saamaan mahdollisimman kattava kuva suomalaisista metsänomistajista. Metsänomistajan oma ääni on tärkeä, joten jokaisen kyselyn saaneen kannattaa siksi vastata, ­toteaa tutkimushankkeen johtaja Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.

Kyselyyn voi vastata joko paperilla tai sähköisesti. Tuloksia on luvassa vuonna 2020.

Miksi metsänomistajia tutkitaan?

Moni metsänomistaja huolehtii itse taimikonhoitotöistä. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Metsät ovat tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme. Suurimman osan metsistä omistavat tavalliset perheet.

– Numerosarja 60-70-80 kuvaa hyvin perhemetsänomistajien merkitystä: he omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta, kertoo tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kaksinkertainen määrä, yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on joko kuolinpesinä tai yhtyminä. Perhemetsätilat ovat melko pieniä, keskikoko on 30 hehtaaria.

Metsänomistajakunta on muutoksessa. Kaupungistuminen, ikääntyminen ja koulutuksen lisääntyminen näkyvät metsänomistajien rakenteessa. Tämä vaikuttaa osaltaan metsänomistajien tavoitteisiin, siihen, miten metsiä käytetään ja millaisia palveluja tarvitaan.

Metsänomistaja 2020 -tutkimusta johtaa Helsingin yliopisto ja lisäksi siinä ovat mukana Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Tutkimusta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö sekä tutkimukseen osallistuvat organisaatiot.