Uutiset Riista

Vuoden 2019 metsäkanalintusaalis kasvoi noin parikymmentä prosenttia edellisvuodesta. Etenkin teeriä pyydettiin enemmän, mutta myös pyitä ja riekkoja. Metsosaalis jäi hiukan edellisvuotta pienemmäksi. Metsäkanalintuja metsästi edellisvuoden tapaan noin satatuhatta metsästäjää, ja heistä noin 60 prosenttia sai saalista. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta metsästystilastosta.

Metsäkanalintukannat ovat parina viime vuotena elpyneet edellisistä vuosista. Keväät ovat olleet lämpimämpiä ja poikaset ovat selviytyneet paremmin. Metsäkanalintukantojen runsastuminen ja metsästysmahdollisuuksien kasvu ovat lisänneet metsästäjämääriä, ja nostaneet siten kokonaissaalista.

Vaikka viime vuoden teerisaalis kasvoikin edeltävistä vuosista, oli määrä kuitenkin vain noin puolet 2010-luvun alun huippusaaliista ja aavistuksen alle 2000-luvun keskiarvon.

Runsaimmin saatiin saaliiksi sepelkyyhkyjä ja sinisorsia

Vesilintusaaliit ja niitä tavoittelevien metsästäjien määrä on jo vuosia ollut vähenemään päin. Viime vuonna saalismäärä ei vähentynyt, ja metsästäjien määräkin pysyi edellisvuoden tasolla. Vesilintuja pyysi viime vuonna noin 71 000 metsästäjää, ja heistä kaksi kolmesta sai saalista.

Vesilinnuista eniten saaliiksi saatiin runsaslukuisimpia riistalajejamme, sinisorsia ja taveja. Sinisorsia pyydettiin noin 200 000 yksilöä, taveja yli puolet vähemmän kuin sinisorsia. Vesilinnuista kolmanneksi eniten pyydettiin telkkiä, kolmannes tavien määrästä.

Sepelkyyhky on runsastunut Suomessa viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja saalismäärät ovat koko 2010-luvun olleet suuria. Sepelkyyhkysaalis oli määrältään kaikkein suurin, runsas 300 000 yksilöä. Vuonna 2019 sepelkyyhkyjä sai saaliiksi noin 29 000 metsästäjää.

Supikoiria ja minkkejä saaliiksi hieman edellisvuotta vähemmän

Metsästäjien pienpetosaalis jäi edellisvuotta pienemmäksi. Etenkin supikoiria ja minkkejä pyydettiin vähemmän, supikoiria noin 138 000 ja minkkejä noin 38 000 yksilöä. Molemmat ovat nykyään määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi, joita voi tietyin edellytyksin pyydystää myös muutkin kuin riistanhoitomaksun maksaneet henkilöt. Tilastossa on arvio vain riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien saamasta saaliista. Pienpetoja ovat supikoiran ja minkin lisäksi myös kettu, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä.

Metsäjäniksen saalismäärät ovat vuosien varrella pienentyneet. Viime vuonnakin saalis jäi edellisvuosien keskiarvoa pienemmäksi.

Metsästäneiden määrässä ei merkittäviä muutoksia

Suomessa riistalajien metsästämiseen oikeuttavan riistanhoitomaksun maksaa noin 300 000 metsästäjää vuosittain (vuonna 2019 noin 308 000 metsästäjää). Heistä noin kaksi kolmasosaa kävi metsällä vuonna 2019. Pienriistaa pyysi noin 168 000 ja hirvieläimiä noin 126 000 metsästäjää. Pienriistaa metsästäneistä runsas kaksi kolmannesta sai saaliista.

Metsästystilasto perustuu postikyselyyn, joka lähetettiin noin 7500:lle viime vuonna riistanhoitomaksun maksaneelle metsästäjälle. Noin puolet kyselyn saaneista vastasi.

Yläreunan kuva: Katja Ikonen, Luke.