Uutiset Kala

Merenkurkun rannikkoalueen merkitys kaupallisessa ahvenenkalastuksessa on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luonnonvarakeskus on selvittänyt Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamissa Mermalli I ja II -hankkeissa Merenkurkun ahventen syönnös- ja pyyntialueita, kantojen ikä- ja kokorakennetta sekä kalastuksen vaikutusta ahvenkantoihin.

− Ahvenen pyynnin suhteellisen merkityksen lisääntyessä tarvitaan lisätietoja ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusten ymmärtämiseksi ja toisaalta kalastuksen säätelemiseksi, jotta ahvenkantoja voidaan käyttää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi, Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta sanoo.

Enimmillään Vaasan ja Mustasaaren vesialueelta on kalastettu yli 20 % rannikon kaupallisesta ahvensaaliista. Ahveneen kohdentuva vapaa-ajankalastus on myös erittäin suosittua.

Suurin osa Merenkurkun ahvenpyynnistä tapahtuu verkoilla

Ahvenen syönnös- ja pyyntialueita Merenkurkussa selvitettiin merkitsemällä yhteensä 2 442 ahventa, jotka ovat peräisin viidestä erillisestä fladaan tai kluuviin kudulle nousevasta populaatiosta sekä kahdesta sisäsaariston populaatiosta.

− Merkintä kohdennettiin kalastajien saaliissa pienimmän pyyntikoon, yli 21 cm pituuden saavuttaneeseen kannanosaan. Fladoissa ja kluuveissa merkintä toteutettiin vuonna 2017 ja sisäsaaristossa vuonna 2018, Veneranta selostaa.

Merkkipalautuksia kertyi kolmen vuoden aikana 5,4 % merkintämäärästä. Merkkipalautuksista noin puolet kertyi kaupallisesta kalastuksesta ja puolet vapaa-ajankalastuksesta.

− Ahvenen pyynti tapahtuu Merenkurkussa pääasiassa verkoilla. Merkkipalautuksista 72 % kertyi verkkopyynnistä. Muut palautukset kertyivät pääosin aktiivikalastuksesta vapavälinein. Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen osuus palautuksista oli samansuuruinen, Veneranta kertoo.

Puolet ahventen merkintäpalautuksista saatiin alle 5 km etäisyydeltä ja lähes kaikki alle 10 km etäisyydeltä lisääntymisalueesta. Sisäsaaristoalueella merkityllä ahvenella havaittiin pisin merkintäpaikan ja pyyntipaikan välinen etäisyys, 26 km.

Ahventen syönnös- ja pyyntialueen laajuutta selvitettiin merkitsemällä kutupaikoilla pyyntikokoisia ahvenia T-ankkurimerkillä.

Merenkurkun ahvenkantojen ikä- ja kokorakenne vaihtelevat

Verkko- ja rysäpyynti kohdistui valtaosin viisivuotiaisiin ja sitä vanhempiin ahveniin, jotka ovat ehtineet kutea 2−3 kertaa ennen saaliiksi joutumistaan. Koiraat tulevat pienempinä sukukypsiksi kuin naaraat ja jäävät suuremmalla todennäköisyydellä pienikokoisiksi ja hidaskasvuisemmiksi kuin naaraat. Verkkopyynnissä saalis koostui enimmäkseen naarasahvenista, koska pääsääntöisesti ne ovat nopeakasvuisia ja kasvavat pyyntikokoon.

Vanhemmissa ikäryhmissä, yli kuusivuotiaissa ahvenissa kasvu näyttää hidastuvan, joka voi johtua siitä, että nopeakasvuiset yksilöt tulevat pyydetyksi varhaisemmin kuin hidaskasvuisemmat.

Verkko- ja rysäsaalis koostui pääosin 3−5 vuosiluokasta. Kun katiskaan ja pilkkiin jäävät pienemmät ahvenet huomioitiin, saalis koostui yhteensä 7−11 vuosiluokasta. Yhden vuosiluokan ahvenet näkyivät saaliissa 7−8 vuoden ajan. Ahvenen kasvussa on paikallisia eroja. Vaasan saariston ja Mustasaaren Raippaluodon alueen ahventen havaittiin kasvavan huomattavasti nopeammin kuin Kyrönjoen suualueen näyteahventen.

Merenkurkun ahven kestää kalastusta, mutta paikoitellen pyyntipaine näkyy

Pyynnin määrällä ja ajoittumisella pystytään vaikuttamaan saaliiden kertymään.

− Kaupallinen ahvenen pyynti Merenkurkun alueella ei tutkimuksen aineiston perusteella kohdistu iän tai koon puolesta sukukypsyyttä saavuttamattomiin yksilöihin, eikä sillä näin ollen voi katsoa olevan evolutiivisesti suuntaavaa vaikutusta aikaisempaan ja pienikokoisempana lisääntymiseen. Kalastus on kuitenkin paikoitellen erittäin voimakasta, mikä näkyy esimerkiksi nopeakasvuisten vanhempien ahventen vähäisenä määränä saaliissa, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olin kertoo.

Pyynnin määrä on kasvanut viime vuosina keväällä kutuajan tuntumassa. Keskeisten kutualueiden ja niiden edustan suojaaminen pyynniltä kevätaikaan näkyisi mahdollisesti parempina loppukauden saaliina. Paikallisesti voimakas kalastuspaine voi vaikuttaa myös saaliiden heikentymiseen. Merenkurkussa viime vuosina runsaslukuisena pesineen merimetson saalistus voi osaltaan vähentää kalastuskoon saavuttavien ahventen määrää erityisesti pesimäalueiden lähellä.

Paikallisuutensa vuoksi ahvenkantojen hoito tulisi järjestää kanta- tai pienaluekohtaisesti. Mahdollisimman usean lisääntymiseen soveltuvan alueen toimivuudesta on myös tärkeää huolehtia.

− Merkkipalautusten perusteella ahvenet suosivat pääsääntöisesti saaristoisia ja rannanläheisiä alueita, joten erityisesti näillä alueilla tehtävillä kalastuksen säätelytoimilla ja hoitotoimenpiteillä pystytään vaikuttamaan ahvenkantojen tilaan. Vaikuttavat toimenpiteet tulisi suunnata lisääntymisalueelle ja kalastuksen tai muiden kalakantaan vaikuttavien tekijöiden osalta noin kymmenen kilometrin säteelle ympäröivälle alueelle, Luken Olin ja Veneranta suosittelevat.

Katso myös