Uutiset Yleinen

Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana kehittämässä Lapin kylien palveluympäristöjä uusien elinkeinojen tukemiseksi. Tärkeä osa tätä työtä on maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen. Maisemanhoitotöistä on hiljattain kertynyt niin paljon pajua, että sitä on riittänyt useiden ympäristötaideteosten valmistamiseen Ranuan Järvikylien raittien varteen. Pajua oli taivuttelemassa myös joukko maahanmuuttajia, joille taiteen tekeminen ja luonnossa liikkuminen on osa Suomeen kotoutumista.

Taidetyöpajat toteutetaan osana Luken koordinoimaa Voimaantuvat kylät – Ympäristönhoidon suunnittelulla uusia elinkeinoja ja yhteisöllisyyttä -hanketta. Maahanmuuttajat ovat mukana Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa (PoLut) -hankkeessa.

Pajupuskat taiteen raaka-aineena

Lapin kylät lähiympäristöineen ovat tärkeitä voimavaroja matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Kylissä on järjestetty ympäristönhoitotalkoita kesäisin, tänä kesänä maisemanhoitotöitä on tehty muun muassa Ranuan ja Simon suunnilla osana Voimaantuvat kylät -hanketta. Ympäristön siistimisestä jäi käteen isot kasat vesaikkoa.

– Kyläraitin varrelta raivatusta pienpuusta on rakennettu riukuaitaa kylänratille ja tehty taidetta. Posion ja Syötteen teiden varsille syntyy eläinveistoksia. Rakenteet toimivat katseenvangitsijoina ja toivottavat ohikulkijat tervetulleiksi Ranuan Järvikylin, kertoo Luken tutkija Marja Uusitalo.

Yhteisötaideprojekti toteutetaan yhteistyössä Visit Ranuan kanssa. Kyläkohtaisten maskottieläinten kehittäminen on yksi Ranuan matkailun master planin (2015–2025) ehdotuksista.

– Olemme suunnitelleet mallit pajuteoksille, mutta niissä näkyy ehdottomasti tekijöidensä, kyläläisten, kädenjälki, kertoo Ranuan kunnan matkailu- ja viestintäpäällikkö Salla-Mari Koistinen.

Yhteisötaiteen tekemisessä löytyy yhteinen kieli helposti

Kelankylässä saatiin aikaan kylälle maskotiksi pajupöllö.

Ensimmäinen pajuteos esittää kuhaa ja se syntyi maskotiksi Kuhan kylään. Kuhan kylän taideprojekti eteni kansainvälisen vahvistuksen voimin. Mukana oli Keski-Euroopasta Kemiin tulleita Lapin ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijoita sekä maahanmuuttajia Rovaniemeltä ja Kemistä. Väkeä oli kymmenestä eri maasta. Myös Kuhan koulun oppilaat kantoivat ympäristöpäivän tempauksessa ”kortensa” kekoon, ja kalaveistoksen viereen syntyi pajuverkkoa. Viime viikolla Kelankylään kohosi iso pöllö.

Maahanmuuttajat ovat mukana PoLut-hankkeen toiminnassa. Hankkeen avulla edistetään maahanmuuttajien tutustumista uuden kotimaan luontoon, suomalaisten suosimiin luontoharrastuksiin ja ihmisiin luontotyöpajojen avulla. Yhteisöllinen ympäristötaide on hyvä esimerkki tällaisista luontolähtöisestä toiminnasta kotoutumisen tukena. Luonto on tärkeä osa lappilaista elämänmuotoa. Lapin harvaanasutulla maaseudulla luonto on hyvin lähellä.

– Me tulemme Mogadishusta. Siellä on asukkaita melkein yhtä paljon kuin Suomessa yhteensä. Luonto on kaunista, mutta onko täällä joskus yksinäistä? kyseli kymmenen vuotta Kemissä asunut Omar Shariif kyläläisiltä.

Kuhan ja Kelankylän taidetapahtumissa löytyi helposti yhteinen sävel, vaikka pajuveistoksen ja riukuaidan teko oli monelle aivan uusi kokemus. Työn lomassa jaettiin ajatuksia ja tuntemuksia, samoin tarinoita omasta syntymämaasta – suomeksi, englanniksi ja myös elekielellä. Kaikki pääsivät osallistumaan haluamaansa työhön, sillä erikoistaitoja ei vaadittu vaan työt opettivat tekijöitään.

Petäjäjärveläiset saavat omaksi tunnuseläimekseen suomenhevosen, jota päästään rakentamaan lauantaina 5.10.

– Jos liikkeelle saadaan vain kourallinen kyläläisiä, saatamme joutua tinkimään teoksen koosta. Lopputuloksena voi siis olla poni. Aiheen vaihtuminen ja muunnokset paikan päällä kuuluvat ympäristötaiteeseen, joka muokkaantuu tekijöiden ja materiaalin mukaan, Uusitalo naurahtaa.