Uutiset Metsä, Ympäristö

Ilmaston ennakoidaan muuttuvan tulevaisuudessa siten, että vuosittainen aika, jolloin maa on jäässä ja kantava, lyhenee merkittävästi. Maaperän märkyys vaikeuttaa puunkorjuuta, lisää taloudellisia menetyksiä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia. Luonnonvarakeskus (Luke) on koonnut maaston kosteusolosuhteita kuvaavan kartta-aineiston ladattavaan muotoon, ja Suomen metsäkeskuksen kautta se on laajasti käytettävissä. Näin puunkorjuuta voidaan suunnitella paremmin ja kantavuudeltaan heikot alueet voidaan tunnistaa ennakkoon.

Digitaalisten DTW (depth-to-water) kosteusindeksikarttojen avulla puunkorjuu voidaan suunnitella siten, että urapainumia voidaan välttää.

– Puunkorjuuta suunniteltaessa kartat auttavat pienvesien ylityspaikkojen suunnittelussa. Lisäksi kartta-aineiston avulla voidaan tunnistaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kosteiden elinympäristöjä ja rajata esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeitä, kertoo tutkija Aura Salmivaara Lukesta.

Kosteusindeksikartat ovat ladattavissa Metsähallituksen ja Suomen metsäkeskuksen järjestelmissä ja vapaasti saatavana yleisesti Paituli-paikkatietojärjestelmän kautta.

Karttoihin on laskettu arvoja erilaisille kosteusolosuhteille

Aineisto on saatavilla lähes koko Suomesta. Saatavuus määräytyy marraskuun 2019 tarkimman Maanmittauslaitoksen tuottaman korkeusmallin saatavuuden mukaan eli Lappia lukuun ottamatta kartta kattaa koko Suomen.

Kartalla neljän hehtaarin (vas.) ja yhden hehtaarin (oik.) DTW-kosteusindeksikartta. Sinisen eri sävyillä näkyy indeksin mukaan kosteat alueet Maanmittauslaitoksen peruskartan päällä. Vesistön ylityspaikat voidaan suunnitella kartan avulla kohtaan, josta seuraa mahdollisimman vähän haittaa. Rinnealueilla ja lakialueilla kosteat painanteet erottuvat, joita voisi olla muuten vaikea löytää. Kartan resoluutio on 2 m.

Kosteusindeksikartat on laskettu pelkästään korkeusmallin pohjalta neljällä eri kynnysarvolla, jotka kuvastavat erilaisia kosteusolosuhteita. Kosteinta tilaa, esimerkiksi lumen sulannan tai erityisen pitkäkestoisten sateiden jälkeen, kuvastaa 0,5 hehtaarin kynnysarvolla laskettu kartta. Kuivempia olosuhteita voi puolestaan tarkastella kartasta, joka on laskettu 10 hehtaarin kynnysarvolla.

– Yhden ja neljän hehtaarin kartat ovat yleisimmin käytössä. Neljän hehtaarin kartta kuvaa normaalin kesän tilannetta ja yhden hehtaarin kartta normaalia kosteampia olosuhteita keväällä ja syksyllä, Salmivaara kertoo.

Kartat eivät huomioi maalajin vaikutusta kosteusolosuhteisiin tai tarkasti säätilan vaihteluita, mutta ne tuovat staattisiin ja karkeampiin karttoihin tarkennusta (esimerkiksi Luken aiemmin tuottama TWI-kosteusindeksikartta, saatavilla Paitulista). Lisäksi kosteuden potentiaalista ajallista vaihtelua on mahdollista havainnoida eri kynnysarvojen karttoja vertaamalla.

Kartta-aineiston saa helposti vaikka maastoon mukaan. Aineistoja voi selata esimerkiksi metsäkoneen näytöltä tai suunnittelijan tabletista.

Metadata-kuvaus

Karttojen hyödyntämistä ja edelleen kehitystä tehdään Lukessa muun muassa WAMBAF Tool Box -hankkeessa ja GIS-SUS-hankkeessa.