Uutiset Ilmasto, Maaseutu, Maatalous

Maaseudulla kaivataan konkreettisia esimerkkejä ja havainnollista tietoa ilmastoviisaista ja muutoskestävistä toimintatavoista. Sääriskeihin varautuminen ja oman tilan toiminnan kehittäminen kiinnostavat viljelijöitä. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyvä VILMA-hanke tarjoaa tutkittua ilmastonmuutostietoa ja käytännön ratkaisuja maaseudun toimijoille.

Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Säätiloista riippuvaisena elinkeinona maatalous kohtaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen vaikutukset. Toisaalta maatalousperäiset kasvihuonekaasupäästöt muodostavat 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Maatalous voi olla myös ilmaston pelastaja: viljelijä on avaintoimija sitoessaan ilmakehään päästettyä hiiltä peltomaahan ja tuottaessaan uusiutuvaa energiaa fossiilisen tilalle.  Kotimaisen monipuolisen maataloustuotannon ja huoltovarmuuden ylläpitäminen on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.

– VILMA-hankkeessa tavoitteena on nostaa esiin ja luoda yhdessä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta kestäviä ja eri tavoin hyödyllisiä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja, toteaa vuoden alussa alkavaa hanketta koordinoiva tutkija Riitta Savikko.

Hankkeessa yhdistetään ilmastonmuutos-tutkimuksen tuoreinta tietoa ja ilmastonmuutokseen varautuvien tilojen käytännön kokemuksia.

Ilmastoviisaat ratkaisut myös taloudellisesti kannattavia

Viljelijöillä on arjessaan käytössä monia ilmastoratkaisuja ja hyviä mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Ilmastopäästöjen vähentäminen voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Ilmastoviisaat ratkaisut voivat parantaa tilan energiatehokkuutta ja tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monet keinoista ovat jo vuosia sitten hyväksi havaittuja toimintatapoja.

– Esimerkiksi viljelykierto, typensitojakasvien käyttö tai ravinteiden kierrätys ovat sekä ilmastoviisaita ratkaisuja että satovarmuutta parantavia keinoja, kertoo vanhempi tutkija Sari Himanen.

Peltojen eloperäisen aineksen määrää ja peltojen kykyä sitoa hiiltä voidaan lisätä viljelykierron avulla, monivuotisilla nurmilla tai eloperäisellä lannoituksella. Yksipuolinen viljely verottaa maan kasvukuntoa sekä vähentää peltojen hyötyeliöiden määrää, mikä voi lisätä tuotantoriskejä ilmaston muuttuessa.

Tilan energiatehokkuuden parantamisessa ei riitä energian pihistely, vaan olennaista on saada tuotantopanoksille hyvä vastine.  Energialaskujen eurot voi investoida omaan tilaan. Oman energiatuotannon mahdollisuuksia kannattaa punnita. Maatiloilla on usein esimerkiksi aurinkosähkön tuottamiseen soveltuvaa kattopinta-alaa ja aurinkopaneelien hinnat ovat muutaman viime vuoden aikana laskeneet huomattavasti.

– Yhteiskunnassa puhutaan tällä hetkellä paljon siitä, miten Suomesta voisi rakentaa kokeiluyhteiskuntaa ja rohkaista kansalaisia omiin kokeiluihin. Viljelijöille tämä on jo arkea ja ilmastotoimet ovat yksi lisäperuste kokeiluille, Savikko pohtii.

Maaseudun ilmastonmuutoskeskustelu edennyt ratkaisuihin

VILMA-hankkeen vetäjät ovat työskennelleet maaseudun ja ilmastokysymysten parissa jo vuosikymmenen. Muutamassa vuodessa ilmastonmuutoskeskustelu on muuttunut paljon.

– Kun VILMA-hanketta edeltänyt ILMASE-hanke käynnistyi, kävimme työpajaosallistujien kanssa läpi myös hyvin perusasioita, kuten mitä on ilmastonmuutos. Tutkimustietoa kotimaasta oli tällöin rajatummin ja sen vienti käytännön tasolle alkutaipaleellaan, huomioi Sari Himanen.

Nyt ilmastonmuutos on näkökulmana lähes kaikissa käynnistyvissä tutkimushankkeissa ja tietopohjaa on karttunut laajasti. Enää ei keskustella tarvitseeko ilmastonmuutokseen varautua vaan mietitään, miten varautua parhaiten.

Suomessa on useita maatiloja, jotka käytännössä jo varautuvat ja ennakoivat monin tavoin ilmastonmuutosta. VILMA-hankkeessa onkin tarkoitus koota maatiloilta kokemuksia erilaisista ilmastonmuutosta hillitsevistä tai sopeutumista edistävistä ratkaisuista ja oppia niiden toteutuksesta ja merkityksestä. Hanke on valtakunnallinen, joten kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Himanen ja Savikko ovat työssään nähneet, että viljelijät ovat kiinnostuneita toimimaan ilmaston puolesta,  mutta samalla viljelijöiden työtä varjostaa taloudellinen epävarmuus ja arvostuksen puute.

– Unelmamme olisi saada maaseudun ilmastoratkaisut esiin yleiseen keskusteluun ja lisätä myös sitä kautta viljelijöiden arvostusta. Viljelijän käytännön ongelmien ja tarjolla olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen hyödyntäen tutkimustietoa motivoi toimimaan juuri ilmastokysymysten parissa, sillä ne ovat monella tapaa niitä juuri nyt merkittävimpiä, Riitta ja Sari toteavat.

Tutkijaryhmä Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen, Hanna Mäkinen sai keväällä 2015 Tieteenkesyttäjä-palkinnon Ilmase-tiedonvälityshankkeessa tekemästään työstä. Kuva: Kati Hoffren

Tutkijaryhmä Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen aloitti työskentelyn maaseudun ilmastotiedonvälityksen ilmastotyön parissa Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeessa vuosina 2011 – 2014.  Hanke kokosi yhteen tutkijoita ja maaseudun toimijoita keskustelemaan ilmastonmuutokseen varautumisesta maaseudun näkökulmasta. Työryhmä jatkaa yhdessä työskentelyä maaseudun ilmastoratkaisujen eteen nyt käynnistyvässä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hankkeessa. Valtakunnallinen hanke on kolmevuotinen ja se on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.