Uutiset Kala, Monimuotoisuus

Oulun Energia istuttaa Oulujokeen tänä keväänä noin kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiian poikasta osana Merikosken istutusvelvoitetta. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Montan Lohi Oy värimerkitsevät vastakuoriutuneet poikaset, minkä avulla Luke tutkii vaellussiian luonnontuotannon määrää voimalaitoksen alapuolisella alueella. Saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi istutusmäärien arvioinnissa suhteessa joen entiseen tilaan ja siikasaaliisiin.

Oulujoen istutusten tarkoituksena on korvata joen rakentamisen aiheuttamia haittoja kalataloudelle, ylläpitää Oulujoen siikakantaa ja mahdollistaa siian kalastus. Vastakuoriutuneet poikaset merkitään alitsariinivärillä ennen niiden istutusta Oulujokeen. Väri liukenee värjäysveteen ja tarttuu kalan kuuloluuhun, eikä näy päällepäin poikasen kasvaessa. Luke kerää siianpoikasia näytteeksi koko istutus- ja poikasten kuoriutumisjakson ajan ja arvioi värimerkintöjen avulla vaellussiian luonnontuotannon määrää Merikosken voimalaitoksen alapuolisella alueella.

– Siianpoikasten kuoriutuminen, istutukset ja poikaspyynti ovat parhaillaan käynnissä. Jos kaikki onnistuu suunnitellusti, tiedämme ensi vuoden alkupuolella arvion tämän vuoden luonnontuotannosta. Luonnonlisääntymisen määrä voidaan laskea, kun tiedetään istutusmäärä ja värimerkittömien poikasten osuus saaliissa, tutkija Lari Veneranta Lukesta kertoo.

Siian haavintaa.
Tutkimusassistentti Jarno Jääskeläinen Lukesta haavimassa siianpoikasia Oulujoen alajuoksulla. Kuva: Mikko Jaukkuri, Luke.

Oulujoen vaellussiian lisääntymiskierto perustuu pitkälti istutuksiin sekä vastakuoriutuneilla että isommilla, kesänvanhoilla siianpoikasilla. Syksyllä lokakuussa kutemaan palaavien siikojen mäti otetaan talteen, ja mäti kehittyy talven yli Montan hautomossa. Osa viljelyssä olevista poikasista istutetaan heti niiden kuoriutuessa Merikosken voimalaitoksen alapuolelle ja osa siirretään kasvamaan luonnonravintolammikoihin, joista ne pyydystetään kesän lopuksi noin kymmensenttisinä ja istutetaan jokeen tai mereen.

Luonnonlisääntyminen tukee siikakannan geneettistä monimuotoisuutta

Merikosken padon alapuolella on todettu olevan siian kudulle ja mädin kehitykselle soveltuvat olosuhteet. Viime syksynä Luke tutki siianmädin esiintymistä alueella, ja mätiä löydettiin Hartaanselältä sekä Toppilansalmesta. Lisäksi Luke selvitti mädin eloonjääntiä Oulujoessa haudontakokeella, jossa mäti pidettiin talven yli erityisissä mätirasioissa voimalaitoskanavan alapuolisella alueella.

– Mädistä keskimäärin yli 70 prosenttia selvisi talvesta, mitä voidaan pitää hyvänä määränä, Veneranta sanoo.

Luonnonlisääntyminen on eduksi siikakannan geneettiselle monimuotoisuudelle, joka lisää siian sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Tietoa siian luonnonlisääntymisen määrästä ja nykyisistä kutualueista voidaan hyödyntää esimerkiksi istutusmäärien arvioinnissa suhteessa joen entiseen tilaan ja siikasaaliisiin. Vaellussiian kutualuevaatimuksia ei tunneta vielä yhtä tarkasti kuin esimerkiksi lohen tai taimenen osalta.

Oulujoen vaellussiikaselvitys on yksi osa Luken koordinoimaa Sateenvarjo III -hanketta, jonka rahoittajina toimivat Oulun Energia Oy, Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy, Vattenfall Oy, UPM Energy Oy, Helen Oy, Kolsin Voima Oy, Energiateollisuuden ympäristöpooli, Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke. Kumppaneina Sateenvarjo III -hankkeessa toimivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

Yläpalkin kuva: Mikko Jaukkuri, Luke.

Lisätietoa:

Oulujoen vaellussiikaselvitys: Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus, lari.veneranta(at)luke.fi, puh. 029 532 7203

Sateenvarjo III -hanke: Koordinaattori, erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, pauliina.louhi(at)luke.fi, puh. 029 532 2189

Katso myös