Uutiset Kala, Ruoka, Talous, Ympäristö

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt, mitkä merialueet ovat tehokkaimpia kalankasvatukselle. Tehokkaimmat kirjolohen tuotantoalueet lämpötila ja tuotantokauden pituus huomioiden ovat Saaristomerellä väli- ja ulkosaaristossa sekä Ahvenanmaalla vastaavilla alueilla. Kalankasvatusyksiköiden tuotantopaikan sijainti vaikuttaa olennaisesti tuotannon tehokkuuteen ja siten yritystoiminnan kannattavuuteen.

Valtioneuvoston hyväksymän vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatustuotantoa Manner-Suomessa noin 9 miljoonasta kilosta 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia tuotannosta on kirjolohta. Tavoitteiden käytäntöön vientiin on laadittu kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, jossa kalankasvatuslaitoksia ohjataan ympäristönsuojelun, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille.

Sijainninohjaussuunnitelmassa uusien tuotantomääriltään suurien kasvatuslaitosten sijainniksi suositellaan erityisesti avoimia merialueita, sillä siellä suurien yksiköiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Vielä ei ole ollut tietoa, miten uudet alueet kasvatusolosuhteiltaan vaikuttavat kotimaisen tuotannon kilpailukykyyn.

– Arvioimme tässä selvityksessä, mitkä ovat tehokkaimpia kalankasvatusalueita olosuhteet, kuten lämpötila ja tuotannon pituus, huomioiden. Jotta kotimaisen kalan tuottaminen olisi kilpailukykyistä ja mahdollisimman edullista kuluttajille, tulee tuotantopaikkojen olla mahdollisimman hyvät ympäristövaikutukset sekä tehokkuus huomioiden, tutkija Markus Kankainen Lukesta sanoo.

kalankasvatus
Kuva: Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Kotimainen kilpailukyky edellyttää kalan kasvulle sopivia tuotantoympäristöjä

Kalojen kasvu on yksi merkittävimmistä tuotannon tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kalan kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavat Suomessa esimerkiksi kasvatuskauden pituus, veden lämpötila, happiolot sekä myrskyt. Suuri osa nykyisestä tuotannosta on jo kasvuolosuhteiden kannalta parhailla alueilla Saaristomeren ja Ahvenanmaan väli- ja ulkosaaristossa. Syvät ja avoimet alueet soveltuvat kalankasvatukseen hyvin, sillä suuret vesimassat eivät lämmetessään nouse liian korkealle yhtä herkästi kuin matalat vesialueet. Täysin avoimet alueet ovat puolestaan alttiita myrskyille, mikä lyhentää tuotantokautta.

Saaristomeren tehokkaimmilla alueilla kasvu on noin 20 prosenttia keskimääräistä suurempaa ja kirjolohet kasvavat kasvukaudella jopa puolet suuremmiksi kuin Perämeren ulappa-alueilla. Pohjanlahdella avomerellä lyhyt kasvatuskausi ja pohjoisessa kylmä vesi heikentävät kirjolohen kasvua ja tuotannon kannattavuutta.

– Eteläisillä avoimilla merialueilla, esimerkiksi Suomenlahdella, on sen sijaan lämpötilaltaan hyviä kasvualueita laajemminkin, mikäli loppuvuoden tuuliolot ja talveen varautuminen eivät rajoita kasvatuksen päättymisajankohtaa. Luke kokeilee vuonna 2020 yritysten kanssa yhteistyössä upotettavaa kasvatuslaitosta, jonka voi upottaa jäiltä ja myrskyiltä suojaan. Tämä teknologia voisi soveltua näille alueille. Mielenkiintoista on selvittää edelleen, miten tuotanto-olosuhteet ja kasvatuksen logistiikka muuttuvat ilmaston lämmetessä, jos etelästä puuttuvat jäätalvet, Kankainen sanoo.

Kirjolohen kasvua arvioitiin eri merialueilla vuosien vaihtelu huomioiden, yhdessä kasvukaudessa keväästä syksyyn. Kasvatus aloitettiin 500 gramman poikasesta.

Kalankasvatusyrityksen kannattavuus voi vaihdella Suomen eri merialueilla merkittävästi tuotantopaikan sijainnista riippuen. Ero voi määrittää, onko toiminta taloudellisesti kestävää vai kannattamatonta. Järkevä sijainninohjaus ja merialueen suunnittelu voivat näin ollen yhtenä toimenpiteenä edistää kotimaisen kalatuotannon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

– Tutkimusta on hyödynnetty muun muassa Suomen merialueen suunnitteluprosessissa. EU edellyttää jäsenvaltioita huomioimaan kalankasvatuksen yhtenä potentiaalisimmista ruoantuotantomuodoista omissa merialuesuunnitelmissaan. Luke tekee parhaillaan tutkimusta ja etsii alueita, jotka ovat kokonaiskestävyyden kannalta parhaita kalankasvatukselle. Nyt tehty selvitys kertoo, mitkä alueet ovat tehokkaimpia, Kankainen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen selvitystä rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sekä Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama Smartsea-hanke.