Uutiset Kala, Ympäristö

Vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain myötä perustettujen kalatalousalueiden tulee laatia alueitaan koskevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat vuoden 2020 loppuun mennessä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Suunnitelmien voimassaoloaika on enimmillään kymmenen vuotta. Kalatalousalueita on yhteensä 118, ja ne kattavat sekä rannikko- että sisävedet.

Dronekuva
Dronekuva Porvoon alueelta hauelle sopivasta lisääntymisalueesta. Kuva: Esko Oksa, Luke.

Luke ja hankekumppaneina toimineet Jyväskylän yliopisto, kalatalousalueet ja -keskukset ovat tuottaneet paljon hyödyllistä tietoa suunnitelmien valmistelun avuksi. Kokosimme tärkeimmät julkaisut alle.

Mallirunko käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiseen

Luke on laatinut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirungon ohjeineen. Vastikään julkaistu mallirunko on tutkijoiden näkemys siitä, miten kalastuslain käyttö- ja hoitosuunnitelmalta edellytettävät asiat olisi tarkoituksenmukaista järjestää ja käsitellä suunnitelmassa.

Toteutusta harjoiteltu Porvoon-Sipoon kalatalousalueella

Mallirungon toimivuutta on testattu käytännössä laatimalla luonnos käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueelle. Elokuussa julkaistu suunnitelmaluonnos toteutettiin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä Aluesuunnittelun pilotit -hankkeessa.

Samalla demonstroitiin nykyaikaisten paikkatietomenetelmien käyttöä suunnitelman laatimisessa. Ohjeistus tarvittavien paikkatietoaineistojen kokoamisesta ja käyttämisestä julkaistiin erillisenä raporttina.

Infografiikka
Omistus ja hallinta Porvoon-Sipoon kalatalousalueella. Karttalähteet: Maanmittauslaitos 2019, Väylävirasto 2019.

Päijänteellä keskitytty erityiskysymyksiin

Infograafi: kaupallisen kalastuksen alueellinen jakautuminen
Kaupallisen kalastuksen alueellinen jakautuminen Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalueella vuonna 2018. Tiedot perustuvat kaupallisille kalastajille tehtyihin kyselyihin. Taustakartta: Maanmittauslaitos.

Toisena pilottialueena Aluesuunnittelun pilotit -hankkeessa oli Päijänne. Alueella selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja kalataloudellisesti tärkeiden alueiden ja kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien vesialueiden määrittämisessä.

Lisäksi tarkasteltiin taimenmerkintäaineistojen hyödyntämismahdollisuuksia käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.

Myös luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on tehty. Päijänteellä tehtyjen töiden tulokset julkaistiin lokakuussa kolmessa erillisessä raportissa.

Kalavesien hoito-opas julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi

Luke julkaisi vuonna 2018 kalavesien hoito-oppaan, jossa käsitellään monipuolisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmiin liittyviä kysymyksiä ja menetelmiä. Vastikään julkaistu käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko perustuu paljolti hoito-oppaan sisältöön. Hoito-oppaan ruotsinkielinen versio Nyttjande och vård av fiskresurserna julkaistiin hiljattain.

Tiedon merkitys KHS-suunnittelussa

Luke julkaisi vuonna 2017 raportin, jossa on koottuna kalatalouden keskeisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mikä tieto on kaikkein tärkeintä käyttö- ja hoitosuunnitelmiensuunnittelussa ja mitä tarpeellista tietoa puuttuu. Raportissa on lisäksi kuvaus Luken keskeisistä kalastusta ja kalakantoja koskevista tietovarannoista sekä niiden käyttömahdollisuuksista käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassa.

Muikkuja
Muikkuja. Kuva: Ville Vähä.

Porvoon-Sipoon suunnitelmaluonnos ja paikkatietoraportti sekä Päijänteellä tehtyjen töiden raportit on tehty Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä Aluesuunnittelun pilotit -projektissa.

EU-lippu

Katso myös