Uutiset Kala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmiehistö matkasi syys-lokakuussa kaksi viikkoa Selkämerellä, Itämerellä ja Suomenlahdella selvittämässä silakka- ja kilohailikantojen tilaa ja levinneisyyttä.  Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandan trooliin saatiin saaliiksi hyväkuntoista silakkaa ja kilohailia.

”Vähemmän mutta hyvää”

Tänä syksynä silakan ja kilohailin kunto osoittautui viime vuoden tapaan hyväksi. Yli 5000 kilon silakkasaaliissa oli hieman enemmän alkusyksyllä kuoriutuneita poikasia kuin aiempina vuosina.

Kuva 1. Kilohailin ja silakan kuntokertoimen (paino/pituus3) kehitys syksyisissä koetroolauksissa 2013–2019. Kalojen yleiskuntoa voidaan verrata lajikohtaisesti kuntokertoimella, joka on yleensä korkeimmillaan syksyllä ja laskee talvella kylmän veden aikaan. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Kuva 2. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Vuosiluokan 2018 osuus saaliista jäi kuitenkin pienemmäksi kuin esimerkiksi ennätysvuosiluokan 2014 osuus syksyllä 2015. (kuva 2).

– Tutkimussaaliin pituusjakaumat antavat vuosiluokan runsaudesta vasta alustavaa kuvaa, koska yksivuotiaat silakat ovat yleensä suurelta osin lähellä rannikkoa, minne koetroolaukset eivät ulotu. Ikäjakauma vahvistuu vasta iänmäärityksessä, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi.

Silakan ja kilohailin hyvä kuntokerroin syksyllä 2019 viittaa joka tapauksessa siihen, että hyvin runsasta kilohailivuosiluokkaa ei syntynyt lämpimänä kesänä 2018.

Viereinen kuva (2): Selkämeren silakoiden pituusjakaumat koetroolisaaliista 2014–2019. Ensimmäinen huippu (alle 10 cm) edustaa pyyntivuonna syntyneen vuosiluokan osuutta mitatuista kaloista. Runsasta vuosiluokkaa voi myös helposti seurata useamman vuoden aineistosta kalojen kasvun myötä.

 

Lajikirjo oli runsas

Eniten saaliiksi saatiin silakkaa, kaikkiaan kalalajeja nousi trooliin tänä vuonna 20. Niistä noin puolta esiintyi saaliissa vain satunnaisesti, yksittäisinä yksilöinä.

Kuva 3. Paino-osuuksiltaan runsaimmat kalalajit koetroolin saaliissa 2013–2019 Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Selkämerellä ja Suomenlahdella. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Tutkimustroolin peräpussin solmuväli on pienempi kuin kaupallisessa kalastuksessa, koska myös pienten kalojen määrät halutaan selvittää. Siksi esimerkiksi pienikokoista kolmipiikkiä oli runsaasti Selkämeren koetroolaussaaliissa, vaikka kaupallisissa troolisaaliissa sitä on vähän. Kun runsaimmat kalalajit Selkämeren koetroolisaaliissa olivat silakka ja kolmipiikki, etelämpänä silakkaa ja kilohailia oli troolissa eniten (kuva 3). Suomenlahden länsiosassa kilohailia on viime vuosina ollut usein vielä silakkaakin runsaammin.

Kaikuluotaimesta monitorille välittyviä kuvia. Syvyys näkyy kuvan yläreunassa. Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi. Tässä kuvassa silakat ovat yöllä lähellä pintaa. Pylväsdiagrammi kuvan vasemmassa laidassa kuvaa kalojen pituusjakaumaa.

Korvameduusaa oli paikoin hyvin runsaasti, minkä vuoksi sitä oli lounaisella merialueellamme tiheäsilmäisen troolin saaliissa usein hyytelömäisenä massana. Muita havaittuja lajeja olivat tänä vuonna runsausjärjestyksessä kuore, kilkki, siloneula, kymmenpiikki, pikkutuulenkala, isotuulenkala, rasvakala, kivinilkka, lohi, hietatokko, nahkiainen, elaska, teisti, piikkikampela, mustatäplätokko, isosimppu ja härkäsimppu.

Selkämerellä otetussa kuvassa silakat ovat päivällä lähellä pohjaa, pinnan läheisyydessä on kolmipiikkiä ja hyvin pientä silakkaa.

Tutkimusaluksen kaikuluotain on erilainen kuin kaupallisissa troolareissa. Kun kaupallisella troolarilla tärkeintä on havaita kalojen esiintyminen ja saada tarkka kuva pohjasta troolausmahdollisuuksien selvittämiseksi, tutkimusluotaimen tärkeimpänä tehtävänä on välittää tietoa erikokoisten kalojen yksilömääristä.

Itämeren pääaltaan pohjoisosassa silakat ovat menneet päiväsajaksi syvälle, mutta pohjanläheisen hapettoman veden vuoksi ne ovat jääneet selvästi kumpuilevan pohjan yläpuoliseen, riittävän happipitoiseen vesikerrokseen. Lähempänä pintaa on erityisesti kilohaileja.

Ensimmäinen arvio kalamääristä saadaan laskettua kaikuluotausten ja troolaustulosten perusteella. Keväällä valmistuvaan kanta-arvioon tarvitaan lisäksi tieto paitsi kaupallisen saaliin määrästä, myös ikärakenteesta. Tämä vaatii paljon saalisnäytteitä ja runsaasti näytteiden käsittelytyötä, kuten iänmäärityksiä.

Silakan kaikuluotaustutkimusmatka on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama.

Yläreunan kuvassa Luken Markku Gavrilov jännittää ensimmäistä troolivetoa Arandalla.