Uutiset Kala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat lähtevät vuotuiselle tutkimusmatkalleen Itämerelle tänään 25.9. Matkan aikana kerätään tietoa silakka- ja kilohailikantojen tilasta.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Arandaan lastattiin massiivinen määrä kalustoa ja tarvikkeita. Troolioven siirtoa auttamassa kalastaja Kimmo Kirstua, aluksella Sami Vesala (vas.) ja Pasi Ala-Opas. Kuva: Jukka Pönni, Luke.

Noin kaksi viikkoa kestävä matka tehdään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusalus Arandalla. Suurimman kiinnostuksen kohteena on Selkämeren silakkakanta, mutta matkan aikana kerätään tietoa silakka- ja kilohailikannoista sekä muista trooliin jäävistä kaloista myös Ahvenanmaan eteläpuolelta ja Suomenlahden Suomenpuoleisilta alueilta aina Suursaaren lähivesille asti.

Kaikuluotaus ja koetroolaus tuottavat kaupallisesta kalastuksesta riippumatonta tietoa

Tommi Lindroos ja Sami Vesala huolehtivat siitä, että kalanlajittelukontti nousi Arandalle asianmukaisesti. Kuva: Jukka Pönni, Luke.

Suomi kerää ainoana maana tietoa Pohjanlahden alueen silakkakannasta Selkämerellä tehtävin kaikuluotauksin ja koetroolauksin. Pohjanlahden silakka on Suomen kalastukselle ylivoimaisesti tärkein kalakanta, ja sen kalastuskiintiötä on jouduttu pienentämään 2010-luvun useiden hyvien saalisvuosien jälkeen.

Pohjanlahden silakkasaaliit ja kalastuskiintiöt ovat pääsääntöisesti kasvaneet 1980-luvulta saakka lähes näihin päiviin. Kasvun kauteen on tosin sisältynyt myös pitkähköjä vakaiden ja joskus pienentyvienkin saaliiden aikoja.

– Vaikka viime vuosien kaikuluotaukset – ja saaliitkin – ovat viitanneet pienenevään silakkakantaan, on silti toivoa kannan kääntymisestä kasvuun.  Viime vuoden tutkimusmatkalla silakkavuosiluokkaa 2018 jäi runsaasti koetrooliin, mikä viittaa siihen, että vuonna 2018 kuoriutui ja kasvoi muutenkin runsaasti silakkaa, kertoo Luken tutkija Jukka Pönni.

Tietoa silakka- ja kilohailikantojen runsaudesta hankitaan kaikuluotaamalla. Kalaston koostumus selvitetään koetroolauksilla. Odotuksissa on paitsi laskentaan riittävä aineisto pyyntikokoisen silakan ja kilohailin runsauden arvioimiseksi myös lisätietoa silakkavuosiluokan 2018 runsaudesta ja ehkä jo alustavaa tietoa silakan ja kilohailin vuosiluokasta 2019.

Nuoret silakat voivat pääosin olla lähellä rannikkoa koetroolin ulottumattomissa, joten vuosiluokan runsaus saadaan varmimmin selville ajan kanssa, usein vasta yli 2-vuotiaista silakoista.

Silakan ja kilohailin kaikuluotaustutkimus tehdään vuosittain syys-lokakuussa, ja se on osa EU:n edellyttämää kalakantojen seurantaa. Tutkimus rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta vuosille 2014–2020.

Matkalla kerättyä tietoa hyödyntää muun muassa Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), joka antaa suosituksen suurimmista kestävistä saalismääristä.

Yläreunan kuva: Jukka Pönni, Luke.