Uutiset Ilmasto, Metsä, Talous

Luonnonvarakeskus (Luke) on tänään julkaissut uusimmat arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain (MELA Tulospalvelu). Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.

– Arvio on alentunut muun muassa siksi, että laskentaan on päivitetty puutavaralajien laskentamallit valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mittausaineiston perusteella. Laskentamallien päivitys on osa tavanomaista laskennan kehittämistyötä ja tällaiset muutokset pyritään ajoittamaan VMI-mittauskierroksen valmistumiseen. Mallien päivityksen seurauksena hukkapuun määrä lisääntyi, mikä vähentää ainespuukertymää, toteaa laskelmista vastaava tutkija Hannu Hirvelä.

MELA Tulospalvelusta löytyy totuttuun tapaan kolme metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuslaskelmaa: 1. Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumahdollisuuslaskelma, 2. Vuosien 2016–2018 keskimääräistä hakkuutasoa vastaava laskelma ja 3. Nettotulojen nykyarvon maksimoiva laskelma.

Mikä on suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä?

Arviosta on aiemmin käytetty termiä suurin puuntuotannollisesti kestävä hakkuukertymä.

– Kun termi puhekielessä lyhentyy kestäväksi hakkuukertymäksi, ilmaisu on saanut kritiikkiä siitä, että laskenta ei ota riittävästi huomioon kestävyyden eri ulottuvuuksia.  Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä kuvastaa tämän päivän käsitteistössä mielestämme paremmin laskennan sisältöä, toteaa ryhmäpäällikkö Kari T. Korhonen.

Kuten aiemmissakin arvioissa, suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän laskennassa otetaan huomioon metsien muista käyttömuodoista aiheutuvat rajoitteet puuntuotannolle.

Metsämittari-työkalu auttaa metsien kestävyyden arvioinnissa

Ohjelmajohtaja, tutkimusprofessori Tuula Packalen muistuttaa, että suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on vain yksi laskelma erilaisten analyysien joukossa.

– Laskelma on käyttökelpoinen esimerkiksi parhaillaan tehtävien alueellisten metsäohjelmien tausta-aineistona, mutta se ei ole hakkuutavoite. Alueellisten metsäohjelmien tekijöiden kannattaa lisäksi tutustua tuoreeseen Metsämittari-verkkopalveluun, jolla voi tarkastella kestävyyden eri ulottuvuuksia.

Metsämittari-verkkopalveluun on ladattu valmiiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien laskelmia. Vastaavia laskelmia voidaan tehdä myös muihin maakuntiin.

Hiilinielut mukana laskelmien tuloksissa

– Alueellisten metsäohjelmien tarpeisiin vastaamiseksi olemme liittäneet laskelmiin myös arviot metsien puuston ja maaperän hiilinielusta, vaikka hiilitaselaskelmien epävarmuus on vielä suuri, muistuttaa Hannu Hirvelä.

Laskelmat osoittavat, että esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä johtaisi toteutuessaan siihen, että metsät olisivat väliaikaisesti päästölähteitä. Notkahduksen pituus ja syvyys riippuvat hakkuumäärien lisäksi hakkuiden kohdentumisesta. Metsät palaavat nopeasti hiilinieluiksi, jos ne uudistetaan ripeästi täystiheiksi ja niiden elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuten laskelmissa on oletettu. Esimerkiksi Lapin alueella metsät ovat edelleen nopean kasvun vaiheessa, ja siellä metsät toimivat hiilinieluna lähivuosikymmenet.

Metsien hiilinielu on vain yksi näkökulma metsien käytön rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kokonaisvaikutuksiin kuuluvat päästöjen vähentäminen eli fossiilisten raaka- ja polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla sekä hiilen varastoiminen pitkäikäisiin tuotteisiin kuten puurakennuksiin tai puupohjaisiin tekstiileihin. Myöskään hallituksen suunnitelmat hiilinielujen vahvistamiseksi eivät ole näissä laskelmissa mukana.

Metsävaroihin perustuvat sähköiset palvelut Luken Metsäinfossa

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi monista metsien tarjoamista ekosysteemipalveluista.  Metsien ja puun eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi Luke tarjoaa useita metsävaratietoihin perustuvia sähköisiä palveluita osoitteessa metsainfo.luke.fi (VMI Laskentapalvelu, Mela Tulospalvelu, VMI Puuhaku, MVMI Metsävarakartat ja kuntatilastot). Myös tuorein, viime viikolla julkistettu palvelu Metsämittari liitetään Luken Metsäinfoon lähiaikoina.

– Palvelut tuottavat tietoa erityisesti maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toteutukseen. Parhaillaan viimeistelemme verkkopalvelua maakunnittaisista kaavavaikutuksista eli VMI KaaVaa, joka on tarkoitettu maankäytön suunnittelun tausta-aineistoksi, Tuula Packalen kertoo.

Suurin ylläpidettävissä oleva ja vuosien 2016–2018 hakkuita vastaava hakkuukertymä vuosille 2016–2025 sekä näitä vastaavat metsien hiilinielut maakunnittain. Hiilinielut arvioitu varastonmuutosmenetelmällä.

Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio Toteutunut hakkuukertymä (keskimäärin v. 2016-2018)
Maakunta Ainespuu¹ Runkopuu
yhteensä²
Kasvihuone-kaasupäästöt³ Runkopuu
yhteensä
Kasvihuone-kaasupäästöt
M m3/v M m3/v Mt CO2-ekv./v M m3/v Mt CO2-ekv./v
Ahvenanmaa 0,27 0,35 0,08 0,25 -0,06
Uusimaa 2,94 3,13 -0,02 3,20 0,05
Varsinais-Suomi 2,90 3,08 0,15 2,79 -0,25
Satakunta 2,61 2,76 0,22 2,61 0,04
Kanta-Häme 2,18 2,26 -0,05 2,42 0,18
Pirkanmaa 5,00 5,25 -0,20 5,36 -0,04
Päijät-Häme 2,27 2,37 -0,47 2,51 -0,29
Kymenlaakso 2,00 2,09 -0,21 2,38 0,17
Etelä-Karjala 2,21 2,31 -0,68 2,63 -0,08
Etelä-Savo 6,80 7,10 -1,49 7,70 -0,49
Pohjois-Savo 6,79 7,30 -0,68 6,95 -0,89
Pohjois-Karjala 6,59 7,14 -0,32 6,15 -1,24
Keski-Suomi 6,80 7,24 -0,65 6,99 -0,86
Etelä-Pohjanmaa 3,87 4,14 0,55 3,21 -0,69
Pohjanmaa 2,30 2,59 0,06 2,08 -0,61
Keski-Pohjanmaa 1,18 1,29 0,11 1,08 -0,15
Pohjois-Pohjanmaa 7,52 8,36 0,91 6,38 -1,80
Kainuu 4,32 4,95 -0,89 3,57 -2,80
Lappi 6,04 6,81 -5,95 4,74 -9,02
Yhteensä 74,60 80,49 -9,51 72,99 -18,84

¹ Ainespuukertymä = tukki- ja kuitukertymä yhteensä
²Ainespuukertymä ja energiarunkopuu yhteensä
³Positiivinen luku = päästö, negatiivinen luku = nielu
Mt CO2-ekv./v = miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia/v