Uutiset Metsä

Vuonna 2018 pilotoidusta havununnan feromoniseurannasta on tullut vakituinen osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantoja. Tästä vuodesta alkaen seuranta toteutetaan yhdessä kirjanpainajaseurannan kanssa.

Käytännössä seuranta toteutetaan siten, että havununnapyydys viedään kirjanpainajakohteiden vieressä sijaitseviin sopiviin metsiin. Lisäksi havununnaa seurataan omilla erillisillä kohteillaan, yhteensä noin sadalla seurantapisteellä.

Pyydykset viedään metsään heinäkuun puolivälin tienoilla ja otetaan pois elokuun lopulla. Osalla pisteistä seuranta alkaa aiemmin ja kestää pidempään. Näillä pisteillä ansaa koetaan tiheämmin, jolloin saadaan tarkempaa tietoa havununnan lentohuipun ajoittumisesta.

Seurannalla tärkeää tietoa havununnan liikkeistä

Havununna on maassamme tulokaslaji. Ensimmäiset kirjatut havainnot havununnasta ovat 1950-luvulta. 2000-luvun aikana kanta on runsastunut voimakkaasti ja levinnyt yhä pohjoisemmaksi.

Havununnan toukat syövät sekä männyn että kuusen neulasia, ja hädän tullen lehtipuiden lehtiäkin. Vaikka lajin tuhohistoria Keski- ja Itä-Euroopassa on todella synkkä, ei siitä Suomessa voi vielä tuholaisena puhua.

– Aloitimme seurannan oppiaksemme lajista mahdollisimman paljon nyt, ennen kuin mahdolliset tuhot ovat käsillä, toteaa havununnaseurantaa Lukessa koordinoiva tutkimuspäällikkö Markus Melin.

– Tavoitteenamme on selvittää tarkemmin muun muassa lajin lentoaikoja, toukkavaihetta sekä sitä, millaisissa metsissä kannat ovat runsaimmat. Kaikki tämä auttaa arvioimaan lajin mahdollista tuhoriskiä, Melin jatkaa.

Seurantaa toteuttaa Luken tutkijoiden lisäksi myös joukko vapaaehtoisia. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston kanssa.

Lisää havununnaseurannasta ja itse havununnasta täältä.