Luken ensimmäinen ohjelmakausi 2016 – 2020 oli huomattava satsaus biotalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan

Luke nousi ensimmäisen ohjelmakautensa aikana eurooppalaisen biotaloustutkimuksen eturiviin. Päättyneissä ohjelmissa (2016–2020) tehty työ tarjoaa uusille tutkimusohjelmille näköalapaikan biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien elinkeinojen edistämiseen.

Edellisen hallitusohjelman (2015–2019) keskeisenä tavoitteena oli nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi. Tämä vauhditti biotalouden tutkimusta Suomessa. "Luken tutkimusohjelmia voidaan pitää suurimpana suomalaisena koordinoituna satsauksena biotalouden tutkimus- ja kehittämistyöhön Suomessa. Viisivuotiskauden aikana niissä käytettiin yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa aihepiirin tutkimukseen", Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen toteaa.

Rahoitus sisältää kokonaan Luken omalla rahoituksen toteutetut, yhteisrahoitteiset sekä kokonaan asiakkaiden rahoittamat hankkeet.

Satsaus kannatti, sillä Luken tutkimusohjelmat onnistuivat yhdessä nostamaan Luken eurooppalaisen biotalouden tutkimuksen kärkikastiin. Tämä tarkoitti uusia kumppanuuksia ja monitieteisiä konsortioita ajankohtaisten tutkimuskokonaisuuksien tarkastelussa. Suomi on merkittävä EU-rahoituksen saaja H2020 -hankkeilla voimme saada tutkimuksellemme vaikuttavuutta EU -tasolla ja pidemmällä aikavälillä myös vaikuttaa siihen, mihin EU suuntaa tutkimusresurssejaan, Asikainen sanoo.

Luken tutkimusohjelmat kattoivat luonnonvarasektorin maataloudesta metsään ja veteen sekä tiedon käyttäjiin. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja keskustelun tueksi tarvitaan yhä vahvemmin riippumatonta tietoa synteeseinä, joissa kootaan eri tutkimusalojen näkökulmia yhteen. "Synteesitiedosta hyvänä esimerkkinä on Luken syksyllä 2020 julkaisema COVID-19-pandemian skenaariopohjainen vaikutusarviointi luonnonvara-alan elinkeinoihin", kertoo Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa (Biosociety) -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Pasi Rikkonen.

BioSociety-tutkimusohjelma vahvisti biotalouden eri toimialojen markkinoiden muutosten tutkimusta, politiikan vaikuttavuutta ja uusien politiikkakeinojen arviointia sekä ihmisen ja luonnon rinnakkaiselon ratkaisuja kokonaiskestävyyden saavuttamiseksi. Ohjelma edisti laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja esilletuontia ja poikkisektoraalisten tarkastelujen lisäämistä.

Synteesitiedon lisäksi ohjelmissa tehty tutkimus tuotti ratkaisuja selkeästi rajattuihin ongelmiin sekä eri asiakkaiden tarpeisiin. Yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen ja päätöksenteon tukeminen on ollut jokaisen ohjelman keskeistä tekemistä.

Sininen biotalous -tutkimusohjelmassa tuotettu tieto oli avainasemassa kalatalouteen ja siniseen biotalouteen liittyvän päätöksenteon tukemisessa. Ohjelmassa tehty tutkimus lisäsi vesialan näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tiivisti yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. "Ohjelma on edistänyt vuorovaikutusta toimijoiden välillä ja vaikuttanut positiivisesti toimialan yritystoiminnan edellytyksiin ja kannattavuuteen. Yhtenä esimerkkinä on lisäarvotuotteiden kehittäminen vajaasti hyödynnetyistä kalavaroista ja sivuvirroista", ohjelmajohtaja Petri Suuronen toteaa.

Innovatiivinen ruokajärjestelmä- tutkimusohjelman (InnoFood) tavoitteena oli tuottaa ratkaisuja ruokajärjestelmään, jossa tuotettu ruoka on terveellistä ja sen tuotanto ja kulutus ovat kestävällä pohjalla. "Tästä esimerkkinä ovat tuotannon kestävyyteen, kuten resurssitehokkuuteen ja kotimaisiin proteiinilähteisiin keskittynyt tutkimus sekä kiertotalouteen tuotetut uudet ratkaisut", ohjelmajohtaja Johanna Vilkki sanoo.

Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelma keskittyi muun muassa mahdollisuuksiin nostaa metsien kasvua, ja uutta tietoa saatiin muun muassa jalostetun taimiaineksen kasvua lisäävästä vaikutuksesta sekä muun metsänhoidon vaikutuksista puuntuotokseen. Lisäksi tarkasteltiin uusia mahdollisuuksia metsäbiomassan, esimerkiksi puunkuoren ja luonnontuotteiden, kokonaisvaltaiseen kaskadimallin mukaiseen hyödyntämiseen. "Merkillepantava oli myös pyrkimys monipuolistaa metsäbiotalouden tuoteportfoliota. Kiertotalouden nousuun päästiin vaikuttamaan monella tapaa", ohjelmajohtaja Mikko Kurttila toteaa.

Luken tutkimusohjelmat vahvistivat ihmisen ja luonnon rinnakkaiselon ratkaisuja kokonaiskestävyyden saavuttamiseksi. Esimerkiksi metsänhoidossa ja -käytössä on puuntuotannon ja sen kannattavuuden ohella huolehdittava metsien terveydestä ja sopeutumisesta muuttuvaan ilmastoon, lisättävä monimuotoisuutta sekä vähennettävä metsänhoidosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. "Aihepiirin tutkimus on tuottanut tietoa metsänhoidon menetelmistä, tuhoriskeihin varautumisesta ja metsänkasvatuksen ympäristövaikutusten hallinnasta", Kurttila kuvailee.

Innovatiivinen ruokajärjestelmä -ohjelman keskeisenä päämääränä oli luonnonvaroja säästävä ruoantuotanto ja -kulutuksen sekä ruokajärjestelmän optimaalinen kiertotalous. Ruoka-aiheet nousivat ohjelmakauden aikana keskusteluun eri foorumeilla, mikä lisäsi tutkimustiedon tarvetta. "Yhteiskunnallinen keskustelu muun muassa maidon- ja naudanlihantuotannon haasteista ilmaston ja ympäristön kannalta oli koko ohjelmakauden ajan vilkasta, ja InnoFood-ohjelmalla oli tässä keskustelussa merkittävä neutraalin tiedontuottajan rooli", Vilkki kertoo.

Sininen biotalous -ohjelma tarjosi innovatiivisia ja kestäviä tieteeseen perustuvia ratkaisuja moniin alan pulmakysymyksiin kuten esimerkiksi taantuneiden vaelluskalakantojen elvyttämiseen. "Ohjelmassa on kehitetty myös uhanalaisten kalalajien monimuotoisuuden turvaamiseen tähtääviä toimintamalleja", Suuronen sanoo.

Luken tutkimus vastaa uudella ohjelmakaudella 2021 – 2025 Luken tutkimusstrategian mukaisesti neljään strategiseen tavoitteeseen, joilla parannetaan ja kehitetään alkutuotannon kannattavuutta, biotalouden sopeutumiskykyä, hiilineutraalia alkutuotantoa sekä resurssitehokkaita tuotantojärjestelmiä ja suljettuja ravinnekiertoja. − Uusissa ohjelmissa siirrymme sektoripohjaisista ohjelmista ilmiöpohjaiseen tutkimusohjelmarakenteeseen. Uusi ohjelmarakenne vastaa vihreän siirtymän haasteisiin ja tuottaa synteesejä, jotka vetävät tutkimustietoa yhteen yli sektorirajojen”, tiivistää Antti Asikainen.

"Luke on nuori organisaatio, joka on onnistunut lyhyessä ajassa ottamaan paikkansa eurooppalaisen luonnonvaratutkimuksen eturivissä. Kansalliset ja globaalit haasteet lisäävät tarvetta tuottaa poikkitieteellistä tietoa ja uudenlaisia avauksia, kun pyrimme kohti kestävää, kilpailukykyistä ja ilmastoviisasta yhteiskuntaa. Luken monialainen ja -tieteinen biotalouden tuntemus lähtien genetiikasta ja päätyen biotuotteisiin ja kiertotalouden sovelluksiin on valtti, jolla pystymme ratkomaan yritysten ja yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia uudenkin tutkimusohjelmakauden aikana", Asikainen sanoo.