Uutiset Maatalous, Ruoka

Mitä jos entistä suurempi osa kotimaisista kotieläintuotteista menisi vientiin? Entä jos suomalaiset siirtyvät kokonaan kasvisruokaan? Luken vetämässä Kotietu-hankkeessa selvitetään erilaisten tuotantopolkujen vaikutuksia kotimaiselle kotieläintuotannolle.

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää kotieläintuotannon vuosille 2040–2050 ulottuvien tulevaisuuskuvien vaikutuksia pellonkäyttöön ja tuotantoon, ympäristöön, aluetalouteen ja työllisyyteen sekä ulkomaankauppaan. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu ovat laatineet viisi erilaista tulevaisuuskuvaa kotimaisesta kotieläintuotannosta: Kasvis-Suomi, Ympäristö-Suomi, Terveys-Suomi, Huoltokyky-Suomi ja Kotieläin-Suomi. Luken jatkoselvitykset keskittyvät yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, ja ne valmistuvat vuonna 2020.

Tulevaisuuskuvien laatimisesta vastannut tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoo kahden tulevaisuuskuvan olleen erityisen haasteellisia laadittavia. ”Ympäristö-Suomessa päädytään melko erilaisiin tulevaisuuksiin sen mukaan, hallitaanko ensisijaisesti ilmastovaikutuksia, hillitäänkö ravinnekuormitusta vai edistetäänkö maatalousluonnon monimuotoisuutta”, Kuhmonen pohtii. Huoltokyky-Suomi edellyttäisi toteutuessaan puolestaan erittäin kattavia muutoksia maatalouden panoskäytössä ja tuotantotavoissa.

Kuhmonen korostaa, että tulevaisuuskuvat on laadittu kuvaamaan keskenään hyvin erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta niidentoivottavuuteen tai todennäköisyyteen ei oteta kantaa.

”Sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että kotimaisessa tutkimuksessa on aukko nimenomaan kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen ja niiden toteutumisen yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta tapahtuvan tarkastelun osalta. Tähän tarkasteluun Kotietu-hankkeessa tehtävä työ tuo merkittävää uutta tietoa”, sanoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Arto Huuskonen Lukesta.

Kotimaisen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat on laadittu kuvaamaan keskenään hyvin erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, mutta niiden toivottavuuteen tai todennäköisyyteen ei oteta kantaa.

Mallinnuksesta vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

Kotieläintuotannon ympäristökuormitus ja punaisen lihan terveysriskit ovat johtaneet vaatimuksiin lihantuotannon ja -kulutuksen vähentämisestä. Vaatimuksia perustellaan myös sillä, että suoraan ihmisravinnoksi kelpaavia vilja-, öljy- ja palkokasveja käytetään rehuna sekä eettisillä syillä.

”Kotietu-hankkeessa tehtävä mallinnus on nähty tärkeäksi, koska Suomen kotieläintuotannon tulevaisuus näyttäytyy ristiriitaisena. Toisaalta kotieläintuotteiden kulutus kehittyvissä talouksissa on voimakkaassa kasvussa ja ilmastonmuutoksen eteneminen vaikeuttaa maailman nykyisten päätuotantoalueiden mahdollisuuksia vastata kysynnän kasvuun”, Huuskonen sanoo.

Tutkimusprofessorin mukaan Suomella olisi makean veden suurvaltana mahdollisuus vastata kasvavaan kysyntään kestävällä tuotannolla ja kantaa näin myös globaalia vastuuta ruokahuollosta.

Kotietu-hankkeessa tuotettavaa tietoa voidaan hyödyntää elintarvikealan toimijoiden strategiavalinnoissa ja hallinnon päätöksenteossa. Hankkeessa ovat mukana Luken lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta (TUTU) ja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu/yritysten ympäristöjohtaminen (CEM). Hanketta rahoittavat Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA), A-Tuottajat Oy, HKScan Oyj, MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry, Lantmännen Feed Oy, Snellmanin Lihanjalostus Oy, Valio Oy, Salaojituksen Tukisäätiö sr.

Kotietu-hankkeessa tapahtuu:

  • Parhaillaan Lukessa mallinnetaan kokonaispeltoalan ja eri viljelykasvien vaatiman peltoalan tarpeita kussakin tulevaisuuskuvassa. Työ tehdään Dremfia-sektorimallilla, joka simuloi maataloustuotannon ja pellonkäytön kehitystä vuositasolla. Tuotanto määräytyy suhteellisen edun mukaisesti, mihin vaikuttavat mm. EU:n hintataso, kotimainen kysyntä, tuotantokustannukset ja tuottavuuden kehitys.
  • Tuotantomäärien ja tarvittavan peltoalan perusteella mallinnetaan tuotannon ympäristövaikutuksia kussakin vaihtoehtoisessa tulevaisuuskuvassa. Pääpaino on kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinnehuuhtoumatietojen laskennassa. Toinen painopiste on nautakarjatuotannon merkittävien globaalien vaikutusten (esim. vesijalanjälki ja luonnon monimuotoisuus) arvioimisessa.
  • Jatkossa selvitetään myös kotimaisen kotieläintuotannon ja kotieläintuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset eri tulevaisuuskuvissa verrattuna nykytilaan. Vaikutukset sisältävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Välittömät vaikutukset ovat elintarviketoimialan oma tuotanto, työllisyys ja arvonlisäys. Välilliset vaikutukset ovat elintarviketoimialojen tavara- ja palveluhankintojen vaikutukset muilla kuin elintarviketoimialoilla.
  • Lisäksi tarkastellaan tulevaisuuskuvien vaikutuksia kotieläintuotteiden ulkomaankauppaan sekä arvioidaan, millainen vaikutus kotieläintuotteiden ulkomaankaupan huomattavalla vähenemisellä tai lisääntymisellä olisi kotieläintoimialan tuottamaan arvonlisään ja kauppataseeseen.