Uutiset Metsä, Monimuotoisuus

Tutkimuksessa vertaillaan tasaikäisrakenteisen ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia metsänkasvuun ja -uudistumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeessa selvitetään myös, miten jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kustannukset suhteutuvat tasaikäisrakenteisiin menetelmiin.

Tutkimus on osa tänä vuonna alkanutta, kolme vuotta kestävää Metsänkäsittelyn demonstraatioalueiden perustaminen Lappiin (Demometsä) -hanketta. Demometsä-hankkeen tavoitteena on tutkimuksen ohella lisätä käytännön metsäammattilaisten, metsäopetuksen ja suuren yleisön tietämystä eri metsänkäsittelymenetelmistä.

Tutkimuksen kaikki seitsemän koealuetta on perustettu samalle maantieteelliselle alueelle ja samalle mäntyvaltaiselle sekametsätyypille.

−  Näin metsätyyppien väliset erot ja alueen sijainti vaikuttavat mahdollisimman vähän tutkimukseen ja saadaan vertailukelpoisinta aineistoa eri menetelmien vaikutuksista, kertoo Demometsä-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Esa Huhta Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Huhdan mukaan tällaista kontrolloituun maastokokeeseen perustuvaa metsänkäsittelymenetelmiä vertailevaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty siten, että koejärjestelyissä olisi mukana myös jatkuvapeitteinen metsänkasvatus.

Kuva: Esa Huhta, Luke

Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sopii turvemaille. Metsähallitus on käyttänyt erilaisia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä muun muassa pohjoisimmissa mäntymetsissä, missä taimia syntyy riittävästi varttuneen puuston alle. Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta käytetään myös elinkeinojen yhteensovittamiseen matkailualueilla ja poronhoidolle tärkeillä alueilla.

Monipuolisia mittauksia ja inventointeja

Koealueiden hakkuukäsittelyt saadaan valmiiksi vuoden 2020 aikana. Alueilla tehdään perinteinen avohakkuu ja siemenpuuhakkuu sekä poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu. Koealoilla tehdään perusmetsänmittaukset, taimi-inventointi sekä kenttäkerroskasvillisuuden mittaus. Lisäksi toteutetaan lintulaskenta, kartoitetaan kovakuoriaislajistoa, arvioidaan lupon määrää sekä inventoidaan kääpälajisto sekä pysty- ja maalahopuun määrä.

− Kaikki mittaukset tehdään ennen ja jälkeen hakkuiden sekä jatkossa koealojen lisäksi myös hakkaamattomilla kontrollialueilla. Koealoja seurataan ja mittauksia tehdään myös tämän hankkeen päätyttyä, Huhta kertoo.

Metsänkäsittelymenetelmien taloudellista kannattavuutta tutkitaan selvittämällä muun muassa puuston korjuukustannukset, korjuuseen käytetty työaika ja korjuun aiheuttamat vauriot elävälle puustolle ja taimistolle.

Tietoa peitteisen metsänkäsittelyn vaikutuksista tarvitaan valtakunnallisesti, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa, missä vastaavia tutkimuksia on tehty vähän.

Puiden ikä määritetään kairatusta tikusta, kuva Esa Huhta, Luke.

Tulossa mielenkiintoiset metsätalouden näyteikkunat

Koealueista muodostuu myös metsätalousmenetelmien esittely- ja opetuskohteita. Kohteilla pääsee näkemään muun muassa eri metsänkäsittelymenetelmien jälkeä luonnossa. Alueisiin liittyvät tiedot kerätään myöhemmin avattavalle nettisivustolle, jonne tulee monenlaista tietoa koealueista: sijainnit, metsänkäsittelyhistoria, tutkimusten tuloksia ja kohteiden metsänhoitosuunnitelmat.

− Hanketoimijat järjestävät sidosryhmille, metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille tutustumisretkeilyjä kohteisiin. Retkeilyt käynnistyvät kesällä 2021, Huhta kertoo.

Luke toteuttaa Demometsä-hankkeen yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Suomen aluekehitysrahasto.