Uutiset Metsä, Monimuotoisuus

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Hako Ollikaisen Säätiö kehittävät mallia, jossa Luken toteuttaman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä pystyttäisiin kartoittamaan metsävarojen lisäksi myös metsä- ja suokasvillisuus. Kasvillisuuskartoituksen avulla saadaan entistä parempi kuva metsäluonnon tilasta ja sen muutoksista.

Puuston mittausta ja kasvipeitekuvausta valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyvillä koealoilla. Kuva: Luke, Erkki Oksanen.

Käytännönläheisessä pilottiprojektissa metsäluonnon kartoitukset toteutetaan kesällä 2020 oikeilla koealoilla ja sellaisessa laajuudessa, että pilotin jälkeen käytettävissä on suunnitelma kasvillisuuskartoituksen toteuttamiseksi maanlaajuisesti. Luken inventointitiimi täydentyy biologilla, joka kartoittaa kunkin koealan kasviston.

– Ajatus yhteistyöstä syntyi, kun etsimme merkittävää ja vaikuttavaa tukikohdetta juhlistaaksemme 50-vuotista toimintaamme vuonna 2022. Luken VMI-asiantuntijat olivat puolestaan tahollaan pohtineet, kuinka metsäluonnon monimuotoisuudesta saataisiin enemmän tietoa metsien inventoinnissa, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Kolehmainen.

Pitkäjänteinen ja monipuolinen tutkimus päätöksenteon tukena

Metsäluonnon tulevaisuudesta on herännyt uusia vakavia keskustelun aiheita ja kysymyksiä. Ne liittyvät ennen kaikkea metsäluonnon monimuotoisuuteen ja metsien käsittelyn vaikutuksiin metsäluonnossa. Taustalla vaikuttavat niin ilmastonmuutos kuin metsätalouden kehitysnäkymät sekä kaupungistuminen ja kansalaisten muuttuva suhtautuminen luontoon.

Rakentava julkinen keskustelu ja viisas päätöksenteko tarvitsevat taakseen luotettavaa tutkimustietoa.  Tutkimustiedon tarvetta korostaa se, että kaikki metsiin ja metsäluontoon liittyvät ilmiöt ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä.

Isokarpalo on taantunut metsäojituksen seurauksena. Kuva: Luke, Erkki Oksanen.

Suomen metsien inventoinnit muodostavat ainutlaatuisen aikasarjan metsien kehityksestä, ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Metsävarojen inventoinnin lisäksi VMI:ssä on kartoitettu metsäkasvillisuutta kolmesti: 1950-, 1980- ja 1990-luvulla. VMI edustaa kansainvälisesti arvioiden alansa huippuluokan tutkimusta.

Luken viranomaistoiminnoista vastaava johtaja Sirpa Thessler kiittää Hako Ollikaisen Säätiötä tuesta metsien seurannan kehittämiseen.

Vadelma on hyötynyt avohakkuista. Kuva: Luke, Erkki Oksanen.

– Metsien käsittelyn muuttuessa on erittäin tärkeää seurata metsien tilaa monipuolisesti eri kasvilajien osalta. Tavoitteemme on, että voimme tarkastella metsäluonnossa tapahtuvia kasvillisuusmuutoksia aina 1950-luvulta 2020-luvulle asti.

Hako Ollikaisen Säätiön tarkoituksena on alkuperäisen luonnon säilyttämiseen tähtäävien toimintojen ja hankkeiden tukeminen sekä näihin tähtäävä tutkimus- ja tiedotustoiminta. Säätiö on aikanaan perustettu kuopiolaisen toimittaja-kirjailija Jorma ”Hako” Ollikaisen (1913–1972) elämäntyössään esiin tuomien luontoarvojen ja ihmisen luontosuhteen pohjalle.