Uutiset Kala

Kalojen silmissä tavataan erityisesti makeassa vedessä imumatoihin (Trematoda) kuuluvia loisia. Hanna Kuukka-Anttilan väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa loisten vastustamiseen emokalastojen kasvatuksessa sekä kirjolohen valintaohjelman parantamiseksi. Tällaisella tiedolla on tärkeä merkitys viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin lisäämisessä. Tutkimuksessa on käytetty Luonnonvarakeskuksen kirjolohen valintajalostusohjelman sekä äärimmäisen uhanalaisen nieriän emokalastojen mittavia aineistoja.

Loiset kiinnostavat tutkijoita paitsi suuren biologisen merkityksensä vuoksi, myös maatalouden, vesiviljelyn ja lääketieteen näkökulmasta.

– Kalojen silmäloiset ovat paitsi tärkeitä kalaterveyden kannalta, myös taloudellisesti merkittäviä. Luke ylläpitää uhanalaisten kalojen suojeluohjelmia ja ruokakalana käytettävän kirjolohen valintaohjelmaa. Hyvä kalaterveys on kummassakin tärkeää, Kuukka-Anttilan väitösohjaajana toiminut Luken johtava tutkija Antti Kause kertoo väitöstyön aiheen merkityksellisyydestä.

Hanna Kuukka-Anttilan väitös tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina 9.10. Väitös kuuluu Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnan Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmaan. Vastaväittäjänä toimi Katja Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta. Kuukka-Anttila toimii Ruokavirastossa ylitarkastajana.

– Kuukka-Anttilan väitöstyö syvensi ymmärrystämme siitä, miten kalan vastustuskykyä loisille pitää mitata. Väitös pureutuu kysymykseen, mitä eroa on kalan kahdella eri ominaisuudella: taudin vastustuskyvyllä (resistenssi) ja taudin sietokyvyllä (toleranssi). Hannan väitöksestä saamme tietoa, kuinka paljon näissä ominaisuuksissa on perinnöllistä vaihtelua. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kalojen hyvinvoinnin lisäämiseksi, Kause jatkaa.

Kauseen lisäksi Kuukka-Anttilan väitöstä ohjasi Lukesta johtava tutkimuspäällikkö Nina Peuhkuri. Myös Peuhkuri toteaa väitöksellä olevan laajalle ulottuvaa tieteellistä merkityksellisyyttä:

– Sovellettavuuden lisäksi väitöskirja tarjoaa myös uutta tutkimustietoa lois-isäntä -suhteen evoluutiomekanismeista.

Silmäloiset ovat olleet yleisiä myös viljelykaloilla ja haittaavat sekä ihmisravinnoksi kasvatettavien kalojen tuotantoa että oletettavasti myös istukaspoikasten menestystä luonnossa, väitöksestä selviää.

”Win-win -tilanne sekä tohtori-opiskelijalle että Lukelle”

– Väitöskirjani kaikki aineistot koottiin Luken kaloista. Lisäksi sain hyödyntää Luken koetiloja, Kuukka-Anttila kertoo.

Kuvassa vasemmalta vastaväittäjä Katja Pulkkinen, Hanna Kuukka-Anttila sekä kustoksena toiminut Craig Primmer.

– Yhteistyö Luken kanssa on ollut helppoa ja kannustavaa. Lukelaisten avarakatseinen suhtautuminen tutkimukseen ja auttamishalu ovat jääneet mieleen. Väitöskirjatyötäni ohjasivat kaksi Lukelaista korkean tason osaajaa. Lämmin kiitos kuuluu heille ja heidän lisäkseen myös kaikille muille Lukelaisille, joiden kanssa olen tavalla tai toisella saanut tehdä yhteistyötä, Hanna Kuukka-Anttila kiittelee.

– On myös muita tohtoriopiskelijoita, joiden kanssa tehdään vastaavanlaista yhteistyötä kuin Hannan kanssa on tehty. Win-win -yhteistyössä kaikki voittavat: jokaisella on selvät erilliset roolit ja sitä kautta tuotamme lisäarvoa toisillemme, Kause sanoo.

– Tohtoriopiskelijat, kuten muutkin nuoret tutkijat, ovat voimavara, jonka tutkimuspanos yhteisissä projekteissa vaikuttaa positiivisesti myös Luken tulokseen. Lisäksi väitöskirjan ohjaaminen on myös ohjaajalle mahdollisuus uuden oppimiseen, Peuhkuri toteaa.

Tuoreen väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa kirjolohen jalostuskannan parantamiseksi.

– Väitökseni lopputulema on rohkaiseva: Sekä kirjolohen vastustuskykyä että sietokykyä tätä Suomessa yleistä Diplostomum-silmäloista vastaan voidaan parantaa tuottavuutta heikentämättä, Kuukka-Anttila kertoo.