Uutiset Metsä

Lehtipuun kysyntä on kasvussa. Se on suosittua sisustusmateriaalina, sillä puupinta kohentaa sisäilmaa ja on visuaalisesti kaunis. Kysynnän odotetaan kasvavan myös muun muassa tekstiiliteollisuuden ja liikennepolttoaineiden raaka-aineena.

Lehtipuun käyttöä, puuraaka-aineen innovatiivista hyödyntämistä ja markkinoita pohditaan kansainvälisessä lehtipuukonferenssissa Lahdessa 25.–28.9.2017.

Hiljaisuuden kappelissa Helsingissä penkit on saarnea ja seinät tervaleppää. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Lehtipuun käyttö monipuolistuu

Havu- ja lehtipuut täydentävät toisiaan puurakentamisessa: havupuu sopii runkomateriaaliksi ja lehtipuu pääasiassa sisätiloihin. Lehtipuu on ainutlaatuinen raaka-aine nimenomaan erityis-ominaisuuksiensa ansiosta.  Silti raaka-ainemarkkinoilla ja arvostuksessa on parantamisen varaa.

– Lehtipuuta pitää käyttää itsenään eikä yrittääkään korvata sitä havupuutuotteilla. Tämä avaa aivan uuden muotoilu- ja arkkitehtuurimaailman, painottavat professori Alfred Teischinger itävaltalaisesta BOKU-yliopistosta ja tutkimusjohtaja Andreas Kleinschmit Ranskan FCBA-tutkimuslaitoksesta.

Suomessa valmistettavat koivuvanerit ja -viilut ovat arvokkaimpia puutuotteitamme ja menestystarina kansainvälisillä markkinoilla. Ilman koivuvaneriteollisuutta meillä ei kasvatettaisi laatukoivikoita eikä meillä olisi myöskään puulevyteollisuuden teknologiateollisuutta.

Säväyttäviä yksityiskohtia rakentamiseen saadaan erikoispuista, monien ulkomaisten jalopuulajien lisäksi myös suomalaisesta visakoivusta. Visakoivua on luvassa lähivuosikymmeninä markkinoille nykyistä enemmän. Laadun takaavat korkeatasoinen tutkimus, hyvä metsänhoito ja jalostetusta aineistosta kasvatetut metsiköt.

Lehtipuun raaka-aine- ja tuotemarkkinoihin kuuluu sekä suuria tuoteryhmiä kuten sellu, kartonki, huonekalut ja biopolttoaineet että kooltaan rajallisia tuotteita kuten koristeet, hajusteet ja kodin tarve-esineet. Lehtipuun käyttöä pyritään monipuolistamaan erityisesti modernissa rakentamisessa sekä erilaisissa biojalosteissa kuluttajakäyttöön ja teknokemian teollisuudelle. Tällaisia biojalosteita ovat muun muassa terveysvaikutteiset tuotteet, tekstiiliteollisuuden kuidut ja liikennepolttoaineet.

– Lehtipuun arvoketjut ja yritysverkot ovat muutostilassa. Niiden täytyykin kehittyä, jotta ne pystyvät palvelemaan lehtipuun uusia käyttökohteita ja markkinoita, toteavat professorit Urs Bühlmann Virginia Tech -yliopistosta (USA) ja Erkki Verkasalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Lehtipuulla on suuri jalansija maailmalla

Lehtipuun merkitys on maailmalla suurempi kuin Suomessa. Puulajeja on paljon, niiden ominaisuudet ja käyttökohteet ovat monipuolisia ja tuotteiden kirjo on laaja. Käyttö vaihtelee perinteiden, kulttuurin ja puuvarojen rakenteen mukaan. Euroopassa lehtipuun osuus puustosta on sitä suurempi, mitä etelämmäksi mennään ja sen kasvatukseen pyritään kannustamaan metsien ja maiseman monimuotoisuuden vuoksi sekä ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Pohjois-Amerikassa luontaiset lehtipuulajit ovat olleet tärkeitä huonekalu- ja sisustuskäytössä ja osittain myös rakentamisessa 1800-luvulta lähtien. Trooppista lehtipuuta on tuotu pitkään läntisten maiden ja sittemmin myös Japanin ja Kiinan puuteollisuudelle, mutta tuontia on pyritty vähentämään. Lehtipuuplantaasit, kuten eukalyptus- ja akaasialajit ja tiikki, tuottavat sen sijaan jo suuria määriä teollisuuden raakapuuta tropiikissa ja subtropiikissa. Maailmanlaajuisesti polttopuukäyttö on edelleen tärkeässä asemassa, varsinkin kehittyvissä maissa.

ISCHP2017-lehtipuukonferenssiin on saapunut 90 tutkijaa, asiantuntijaa ja yritysmaailman edustajaa yhteensä 23 maasta. Luke järjestää konferenssin Lahden Sibeliustalossa yhdessä Itä-Suomen yliopiston Wood Materials Science Master Program -ohjelman sekä Aalto-yliopiston puumateriaalitieteen ja -tekniikan laitoksen kanssa. Konferenssi järjestetään nyt kuudetta kertaa.