Uutiset Metsä

Laserkeilauksella saadaan tietoa puun latvuksen rakenteesta, ja sen avulla voidaan määrittää lehtien ja neulasten määrä.  Mutta mitä kaikkea laserkeilauksella tuotettujen aineistojen yhdistämisellä voidaan saavuttaa? Tästä keskusteltiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Tampereen yliopiston tammikuussa järjestämässä kansainvälisessä 3D Tree Models for Forest Dynamics -kokouksessa Helsingissä.

Viime vuosina laseraineistoja käyttävien tutkimusten lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja ne kattavat laajan valikoiman ekosysteemejä ja metsätyyppejä. Useat tutkimusryhmät tavoittelevat nyt täysin automatisoituja laseraineistojen käsittelyketjuja, jotka voisivat tuoda menetelmiä suoraan soveltajien käyttöön. Niiden avulla olisi mahdollista saada perinteisiä mittausmenetelmiä tehokkaammin aineistoja metsistä ja niiden kasvusta.

Vesitalous, hiilensidonta, metsän kasvu – aineistojen yhdistämisellä ja ketjuttamisella lukemattomia käyttömahdollisuuksia

Kokouksessa esiteltiin menetelmiä, joiden avulla laserkeilausaineistoista voidaan mitata puiden rungon lisäksi myös latvuksen rakenne, määrittää lehtien ja neulasten määrä sekä tunnistaa eri puulajit. Tällaiset puiden rakenteen mittaukset ovat hyödyllisiä metsäekologian tutkimuksissa ja metsien käsittelyn vaikutusten arvioimisessa.

Peräkkäisten lasermittausten avulla on mahdollista arvioida yksittäisten puiden ja metsiköiden rungon ja latvuksen muuttumista ajan mukana. Tämä avaa mahdollisuuksia seurata esimerkiksi metsien hiilen sidontaa ja karikkeen tuotosta, mikä taas vaikuttaa maaperän hiilivarastoon.

– Hyödyntämällä globaalia tuhansien puiden lasermittauksia yhdistävää tietokantaa voidaan analysoida puiden rakenteen piirteitä eri puolilla maapalloa kasvupaikan ja ympäristötekijöiden mukaan, kertoo Luken johtava tutkija Risto Sievänen.

Tietokannan avulla voidaan esimerkiksi parantaa metsien kuvausta globaaleissa ilmastomalleissa.

Lähitulevaisuudessa voidaan tuottaa entistä joustavammin ennusteita jopa yksittäisten metsiköiden ja metsäalueiden puuston kehityksestä. Laserkeilaimien kehitys on johtamassa siihen, että myös heijastuvan lasersäteen spektrin ominaisuuksia pystytään mittaamaan.

­– Tämä antaa mahdollisuuden  analysoida puiden omaan toimintaan liittyviä tekijöitä kuten vesitaloutta, lehtien ja neulasten ominaisuuksia sekä niissä esiintyviä hyönteistuhoja, Sievänen jatkaa.

Kokousta tukivat Metsämiesten säätiö, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen metsätieteellinen seura.