Uutiset Ruoka, Yleinen

Matkailija liittää lähiruokaan usein sellaisia mielikuvia kuten puhtaus, terveellisyys, aitous ja kestävyys. Samat mielikuvat vaikuttavat matkakohteen valinnassa. Siksi lähiruoka kannattaa rakentaa osaksi matkailun palvelukokemusta ja markkinointia sekä tehdä sen hankinta helpoksi. Lähiruoan tarjonta voidaan myös tuotteistaa. Esimerkiksi tilavierailulla lähiruoka saa kasvot ja ruoan tarinaan saadaan lisää ulottuvuuksia.

Tällaisia havaintoja tehtiin, kun Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti matkailuravintoloiden suhtautumista lähiruokaan. Tutkimuksessa kartoitettiin myös pullonkauloja, jotka jarruttavat lähiruoan käyttöä matkailukeskuksissa. Haastattelu ulotettiin koko matkailua palvelevaan elintarvikeketjuun Rovaniemen seudulla ja Itä-Lapissa. Tutkimus kuuluu kolmiosaiseen lähiruoan käyttöä ja tarjontaa matkailukeskuksissa kartoittaneeseen raporttisarjaan.

Lähiruoka osaksi palvelua jo varaushetkellä

Lähiruoan hankinta muuttuu asiakkaalle helpoksi, jos tuotteet myydään paketteina jo majoitusvarauksen yhteydessä. Samalla lähituottaja löytää tuotteilleen uuden markkinointikanavan. Tavoitteena on se, että asiakas törmää matkakohteen lähiruokaan jo varatessaan lomamökkiä internetissä tai puhelimitse. Silloin lähiruokatuotteet välttävät kilpailun kauppaketjujen tuotevalikoiman kanssa.

Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa. Tarvitaan vain ”palikka” mökin omistajan tai keskusvaraamon nettisivulle, josta asiakas saa lähiruokatietoa ja pystyy tekemään tilauksia lomansa ajaksi. Vuokramökin omistaja onkin matkailukeskuksissa eräänlainen portinvartija, joka ohjaa asiakkaan valintoja.

Luottamus voi rakentua myös virtuaalisesti

Verkossa oleva ostoskori voisi sisältää raaka-aineiden lisäksi myös valmisruokia. Kuva: Marja Uusitalo, Luke.

Tutkimuksen mukaan alueen raaka-aineiden erityisyys kannattaisi tuotteistaa  matkailijaa kiinnostaviksi tuotepaketeiksi eli ostoskoreiksi varauspalveluun. Valikoima voisi sisältää raaka-aineiden ja reseptien lisäksi puolivalmisteita tai valmisruokia mutta myös tarinoita paikallisista ruoista, tuottajista ja valmistajista.

– Tarinoilla on tärkeä tehtävä. Ne muun muassa rakentavat kuluttajan suhdetta lähituottajaan ja alueeseen sekä välittävät kuluttajalle tietoa raaka-aineen laadusta, toteaa erikoistutkija Marja Uusitalo Lukesta.

Luottamus lähiruokaan täytyy saada henkilöitymään ruoan tuottajaan ilman, että hänet kohdataan henkilökohtaisesti. Matkailijan tulee kokea tuottajan tavoittaminen ja palautteen antaminen helpoiksi nettisivulla. Nuoret aikuiset ovat tottuneita ruoankuljetuspalvelujen käyttäjiä. Sähköisen palvelun ansioista erityisesti nuoret matkailijat voisivat innostua lähiruoasta.

– Haastatellut kannattivat lähiruokatoimitusten kehittämistä muun muassa siksi, että kaupan lähiruokavalikoimalla voidaan brändätä aluetta. Tosin aika tähän on kypsä vasta sitten, kun perustuotteita on tarjolla riittävästi, Uusitalo kertoo.

Toimialat ja aluetalous hyötyvät yhteisestä arvoketjusta

Lapin ruokapalvelut käyttävät monipuolisesti kotimaisia raaka-aineita, jotka vastaavat aika pitkälle kansainvälisten matkailijoiden käsityksiä lähiruoasta. Mutta mitä tapahtuu, kun suomalainen tai kokenut ulkomainen matkailija toivoo saavansa matkailukohteen maakunnassa tuotettua ruokaa? Monessa ”matkailuseutukunnassa” on jäljellä enää vähän maatiloja ja elintarvikejalostajia.

Peliä ei ole menetetty. Matkailijavirta luo melko tasaista kysyntää lähiruoalle, jolle syntyy suhteellisen vakaat markkinat. Jos tuottajat saavat lähiruoasta paremman katteen osana matkailuelämystä, heidän kiinnostuksensa liittyä lähiruokaketjuun kasvaa.

Lähiruoan aluetaloudellisten kerrannaisvaikutusten vuoksi elintarvike- ja matkailusektoreiden kannattaa palvella yhteistä asiakasta. Jakeluketjuissa pitää tiivistää lähituottajien, kaupan ja ruokapalveluyritysten yhteistyötä ja ulottaa ketju matkailuyrittäjiin asti. Esimerkiksi mökin omistajat kannattaa ottaa ketjun aktiiviseksi jäseneksi.

– Yhteistyöllä voidaan vähentää kustannuksia ja hillitä hinnannousua, jolloin kaikki sektorit hyötyvät, muistuttaa dosentti Olli Wuori Vaasan yliopistosta.

Yläreunan kuva: Pixabay.