Uutiset Riista

2.9.2021 Dokumentti päivittyy

Alla olevat kysymykset ja niiden vastaukset on järjestetty siten, että ensin käsitellään kysymykset, jotka liittyvät käynnissä olevaan Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelyyn (väliraportti 2021). Toisessa osassa käsitellään 6 vuoden välein arvioitavaa lajin suotuisan suojelutason statusta, ja kolmannessa osiossa ovat kysymykset, jotka liittyvät lajien uhanalaisuusluokitukseen.


Suotuisan suojelutason viitearvot

1. Mitä tarkoittaa suotuisan suojelutason viitearvo? 

Viitearvo kertoo susimäärän, joka varmistaisi lajin suotuisan suojelutason säilymisen myös pitkällä aikavälillä. Suden suotuisan suojelutason viitearvot määritetään kaksivuotisessa (2021-2022) projektissa kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. 

2. Mihin viitearvon määrittäminen perustuu? 

Tärkeä lähtökohta suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiselle on pienin elinvoimainen populaatio. Sillä tarkoitetaan pienintä mahdollista kantaa, jolla laji säilyy tietyn ajan tietyllä todennäköisyydellä ilman, että se sattuman vaikutuksesta häviäisi tarkasteltavalta alueelta. Tähän mennessä hankkeessa on kehitetty pienimmän elinvoimaisen populaation määrittämistä kahdella tavalla: sekä geneettisten aineistojen että susikannan demografisten ominaisuuksien kuten syntyvyyden, kuolevuuden, ikä- ja sukupuolirakenteen ja muuttoliikkeen perusteella.

3. Miksi syksyn väliarviossa tuotetaan useita viitearvoja? 

Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa määritellä suotuisan suojelutason viitearvoa, minkä vuoksi väliraportissa esitellään vaihtoehtoisia tapoja viitearvon määrittelyyn. Tarkoituksena on tuottaa tietoa ja työkaluja päätöksenteon tueksi, mutta lopullinen päätös valitusta lähestymistavasta on päätöksentekijöiden.   

4. Miksi geneettinen aineisto ei ole väliarvion mallinnuksessa mukana? 

Koko viitearvojen määrittely on mittava urakka, eikä sitä ole mahdollista toteuttaa kokonaisuutenaan vain kahdeksan kuukauden aikana. Työsuunnitelman mukaisesti geneettinen osio pyritään sisällyttämään mallinnusosioon vuonna 2022.  

5. Onko Suomen susikanta suotuisalla suojelutasolla vuonna 2021? 

Nyt julkaistu väliraportti ei suoraan vastaa tähän kysymykseen, sillä siinä vasta esitellään työkaluja, joita käyttämällä päätöksentekijä voi hakea ko. kysymykseen vastausta.   

Yksinomaan geneettisestä näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa Suomen susikanta on tällä hetkellä pienempi kuin geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio, eikä siltä osin olisi suotuisalla tasolla. Suotuisaa suojelutasoa arvioitaessa on suositeltu, että asiaa tarkasteltaisiin yhtä aikaa sekä demografiselta että geneettiseltä näkökulmalta. 

6. Minkä kokoinen Suomen susikannan pitäisi olla, jotta se olisi suotuisalla suojelutasolla? 

Väliraportti ei suoraan vastaa tähän kysymykseen. Vastaus riippuu lukuisista arvovalinnoista, kuten millainen sukupuuttoriski hyväksytään lajille. Päättäjien tehtyä ratkaisun kriteereistä ja mitä vaihtoehtoisista työkaluista halutaan käyttää, voidaan mallinnustyökalulla laskea käytettävä viitearvo. Luken kaksivuotisessa hankkeessa kehittämät työkalut ovat valmiit syksyllä 2022 – nyt väliraportissa esitellyt uudet työkalut ovat vielä keskeneräisiä. 

7. Määritelläänkö se, ylittääkö kyseisen vuoden susikanta suotuisan suojelutason viitearvon, jatkossa maaliskuun susimäärän perusteella? 

Suden suotuisa suojelutaso on toistaiseksi määritelty kuuden vuoden välein Luontodirektiiviä koskevien lajien seurantavelvoitteiden mukaisesti. Raportointi on tehty viimeksi vuonna 2019 ja koskee jaksoa 2012-2018 ja lajin tila on määritetty koko kuuden vuoden jakson tietojen perustella. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole erikseen määritetty sitä, minkä kokoinen kannan pitäisi olla, jotta se olisi saavuttanut suotuisan suojelun tason. 

Vuoden 2021 alussa käynnistynyt susikannan suotuisan suojelutason viitearvot määrittelevä hanke tuottaa lukuisia työkaluja, jolla voidaan arvioida, minkä kokoinen susikanta olisi Suomessa saavuttanut suotuisan suojelun tason. Tätä tasoa kuvataan viitearvoilla. Kun viitearvot on määritelty, pystytään vuosittain kanta-arvion julkistamisen yhteydessä katsomaan, onko Suomen susikanta suotuisalla suojelutasolla juuri sillä ajanhetkellä. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimesta päätettäessä suden kannanhoitoon liittyvistä toimenpiteistä, kuten mahdollisesta kannanhoidollisesta metsästyksestä. 

8. Mikä on pienin elinvoimainen susikanta Suomessa viitearvomäärittelyyn liittyvän työn perustella? 

Viitearvon määrittämiseen liittyvässä hankkeessa on nyt laskettu kahdella eri tavalla Suomelle pienin elinvoimainen susikanta: mallintamalla pienin elinvoimainen populaatio PEP ja analysoimalla geneettisen aineiston pohjalta geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio GPEP.


Susikannan suotuisa suojelutaso

9. Mitä susikannan suotuisalla suojelutasolla tarkoitetaan? 

Suotuisa suojelutaso ja monta muuta termiä selityksineen löydät täältä

10. Kuinka usein susikannan suotuisa suojelutaso tarkistetaan? 

Suomen on laadittava EU:lle arvio suden suojelutasosta ja kehityssuunnasta joka kuudes vuosi. Vuonna 2019 valmistunut selvitys kattaa vuodet 2013–2018 ja on järjestyksessään kolmas luontodirektiivien mukainen arvio. Seuraava suotuisan suojelutason raportointi kattaa vuodet 2019-2024 ja se julkaistaan vuonna 2025. 

11. Missä määritetään lajien suotuisasta suojelutasosta? 

EU:n direktiiveillä suojellaan luonnon monimuotoisuutta. EU:n lintudirektiivi ja luontodirektiivi muodostavat EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kulmakiven. Niillä pyritään varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu, suojelemaan kaikkia luonnonvaraisia lintuja (yli 460 lajia), edustavia ja uhanalaisia luontotyyppejä 233 ja lähes 1 400:aa muuta lajia. Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä näiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivissä listattua luontotyyppiä ja 140 muuta lajia kuin lintulajia. 

12. Mikä on Luken rooli susikannan suotuisan suojelutason määrittämisessä? 

Luontodirektiivin edellyttämässä kuuden vuoden välein toistuvassa raportoinnissa, Luke on vastuulla hyödynnettävistä lajeista, esimerkiksi riistalajisto, ja arvio asiantuntijatyönä yhteisten kriteerien pohjalta suotuisaa suojelutasoa kunakin kuusivuotisjaksona. 

13. Mikä on Luken rooli susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittämisessä? 

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä.

14. Susi ei ole Suomessa suotuisalla suojelutasolla viimeisimmän v. 2019 julkaistun arvioinnin mukaan – mitä siitä seuraa? 

Lajien, jotka eivät ole suotuisalla suojelutasolla, kannanhoidon toimenpiteiden pitäisi ohjata toimintaa niin, että lajin suotuisa suojelutaso voitaisiin saavuttaa ja ylläpitää. 

Maa- ja metsätalousministeriö linjaa Suomessa suden kannanhoitoon liittyvistä toimenpiteistä ja on oikea taho vastaamaan tavoitteista, tai toimista kuten metsästys ja sen edellytykset.

Luontodirektiivissä, jonka lajilistalla susi on, on kerrottu, millaisin edellytyksin suojelusta voidaan poiketa, eli poistaa yksilöitä vahinkoperusteisesti tai metsästää kannanhoidollisesti. 


Lajien uhanalaisuusluokitus

15. Miten lajien tilannetta arvioidaan?  

Etenkin nisäkäs- ja lintulajien tilaa arvioitaessa on yleensä käytössä kaksi keskeistä työkalua ja erillistä prosessia: uhanalaisuusarviointi ja suotuisan suojelutason arviointi. Kolmas prosessi on susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittely. 

Uhanalaisuusarviointi on lajien häviämisriskin arviointi. Uhanalaisuusarvioinnin kohteena ovat Suomessa luonnonvaraisina ja luontaisella levinneisyysalueellaan elävät lajit. Vieraslajeihin ja Suomessa vain satunnaisesti tai vakiintumattomina tavattaviin lajeihin arviointikriteerejä ei voi soveltaa. Viimeisin uhanalaisuusarviointi on valmistunut 2019. Lajien uhanalaisuusarviointi tehdään noin 10 vuoden välein.

Uhanalaisuusarvioinnissa noudatetaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokittelua ja kriteereitä sekä niihin liittyvää soveltamisohjetta. Suomen ympäristöhallinto vastaa Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnista. 

Kriteerit uhanalaisuuden määrittelyyn

Susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. 

16. Mistä tiedot uhanalaisuusarviointia varten kootaan? Tuottavatko metsästäjät tietoa esimerkiksi riistan osalta? 

Suomen ympäristökeskus kerää ja arvioi tietoja eliölajistossa tapahtuvista muutoksista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä luontojärjestöjen kanssa. Uhanalaisuusarvioinneissa ns. lajityöryhmät hyödyntävät eri lähteistä saatavilla olevia tietoja ja tutkimustietoa arviointien koostamisissa. 

Metsästäjät eivät osallistu suoraan tiedon tuottamiseen. Uhanalaisuusarvioinneissa hyödynnetään kuitenkin tietoja lajien kannankehityksestä. Monen riistalajin kohdalla kanta-arvioiden aineistopohjan tuottamiseen ovat kuitenkin osallistuneet eri vapaaehtoisryhmät, mm. metsästäjät. 

17. Mitä tapahtuu, jos laji määritellään uhanalaiseksi?

Uhanalaisuusluokkia on viisi (hävinneet, äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät) ja kansalliset toimet riippuvat siitä, mihin luokkaan laji kuuluu. 

Lajien suojelusta säädetään luonnonsuojelulaissa. Laji voidaan rauhoittaa lailla tai se voidaan säätää uhanalaiseksi tai erityisesti suojeltavaksi lajiksi asetuksella. Hyödynnettävien lajien osalta esim. kannanhoitosuunnitelmissa pyritään kuvaamaan toimenpiteitä, jotka tähtäävät kestävään käyttöön. 

18. Kuka päättää, milloin laji luokitellaan uhanalaiseksi?

Määrittelyssä käytetään IUCN:n luokitusta ja arvion luokkaan sijoittamisesta tekee asiantuntija/asiantuntijaryhmä. Luokitteluun on yhtenäiset kriteerit.