Uutiset Riista

Päivitetty 10.5.2021

Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti tuoreesta DNA-analyysimenetelmien kehityksestä 29.4.2021. Tässä tekstissä avaamme tarkemmin, mistä tuoreessa tutkimustuloksessa on kyse.

Kuinka monta vanhaa DNA-näytettä analysoitiin uudestaan? Miksi juuri nämä näytteet valittiin?

Oulun yliopiston tutkimuksessa analysoitiin Suomesta yhteensä 61 kappaletta susista otettuja näytteitä. Suomesta toimitettiin näytteitä muun muassa metsästetyistä susista, museosusista ja tunnetuista koirasusista.

Aikaisempien tunnettujen risteymätapauksien lisäksi tässä tutkimuksessa oli mukana kaksi risteymiksi paljastunutta yksilöä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden DNA-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta. Näytteet haluttiin ottaa uudelleen tarkasteluun koirasusien tarkempaan tunnistamiseen kehitetyllä menetelmällä.

Kustakin eläimestä määritellään DNA:n perusteella todennäköisyydet sille, onko eläin koira, susi vai koirasusi. Todennäköisyys ilmaistaan prosentteina.

Turun yliopiston mikrosatelliittianalyysissä kahdesta näytteestä oli todettu, että eläin on 80 % todennäköisyydellä susi. Todennäköisyys on edelleen korkea, mutta keskimäärin eläimet pystytään määrittelemään susiksi 95 % todennäköisyydellä. Todennäköisyys sille, että eläimet ovat koiria tai koiran ja suden risteymiä oli alhainen.

80 % todennäköisyys ei tarkoita sitä, että eläimen perimästä osa olisi suden perimää ja osa koiran. Todennäköisyys kuvaa sitä, kuinka samankaltainen yksilö on perimältään verrattuna muihin susiin. Mikrosatelliittianalyysin vertailuaineistossa on suomalaisten susinäytteiden lisäksi lajitunnistusta varten näytteitä myös koirista.

Miksi eläimet oli luokiteltu aiemmin susiksi?

Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus tuottaa tällä hetkellä Lukelle kannanarvioinnissa käytettävän DNA-analyysin. Tämä mikrosatelliittianalyysi, joka perustuu 17 käytettyyn markkeriin, on aikaisemman tutkimustiedon perusteella tunnistanut pääosin luotettavasti toisistaan suden, koiran ja suden ja koiran risteymän (F1) sekä ensimmäisen polven takaisinristeymät (F1 x susi) (kuva 1).

Nyt tehdyn koirasusien tunnistamiseen keskittyvän SNP-analyysin tulos osoittaa, että myös toisen polven takaisinristeymä (kuva 1) tai sitä vanhempien risteymien tunnistamisessa voi esiintyä haasteita, jos käytetään pelkästään mikrosatelliittianalyysiä.

Kuva 1. Vanhalla mikrosatelliittimenetelmällä voidaan tunnistaa luotettavasti sudet ja koirat sekä ympyrällä kuvaan merkityt risteymät.
Kuva 2. Uudella menetelmällä voidaan tunnistaa kuvaan ympyrällä merkityt risteymät yli 99 % todennäköisyydellä risteymiksi. Katkoviivalla merkitty risteymä tunnistetaan 80 % todennäköisyydellä risteymäksi.

Tieteelle on ominaista, että menetelmien kehittyessä tieto muuttuu ja täsmentyy. Tässä tapauksessa uusi menetelmä tuottaa risteymistä tarkempaa tietoa kuin aiemmin käytetty mikrosatelliittianalyysi.

Kuinka kauan tutkimustulos on ollut tiedossa?

Tutkimus hyväksyttiin alustavasti julkaistavaksi huhtikuun 2020 puolivälissä. Yleinen tieteentekijöiden sääntö on, ettei julkaisemattomasta tutkimuksesta ole asiallista vielä viestiä, sillä julkaisemattomilla tuloksilla ei vielä ole tiedeyhteisön hyväksyntää. Julkaistu tutkimus on käynyt läpi vertaisarvioinnin, eli useat riippumattomat alan tutkijat käyvät tutkimuksen kriittisin silmin läpi. Vertaisarvioinnilla pyritään takaamaan tutkimuksen laatu ja löytämään mahdolliset virheet.

Voiko virheellisesti sudeksi merkittyjä koirasusia olla lisää?

Kyseisessä tutkimuksessa katsottiin näytteitä vuoteen 2016 asti, ja kyseiset kaksi epäilyä nousivat esiin yli seitsemän sadan yksilön joukosta. On mahdollista, että vuoden 2016 jälkeen analysoiduissa näytteissä tulee vastaan joitakin tarkistusta vaativia tapauksia. Uuden tutkimustuloksen valossa Luke selvittää parhaillaan, onko 2016 vuoden jälkeisessä mikrosatelliittiaineiston tuloksissa muita alhaisemman susiprosentin yksilöitä, joita tulisi tutkia uudestaan. 

Tässä vaiheessa analysoitujen näytteiden määrän ja niistä löydettyjen koirasusitapausten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, ettei tapauksia ole todennäköisesti montaa.

On tärkeää varmistaa, ettei tällä hetkellä luonnossa ole virheellisesti susiksi merkittyjä koirasusia. Uusi DNA-näytteiden lajimääritys tehdään niistä eläimistä, jotka ovat nyt elossa luonnossa tai elossa olevien vanhempia.

Voiko luonnossa olla näiden kahden koirasuden jälkeläisiä?

Kaksivuotias naaras ei todennäköisesti ole lisääntynyt. Se on tullut Lukelle näytteeksi ja sen kohtua tutkitaan parhaillaan lisääntymisen selvittämiseksi. Nelivuotiaalla urossudella voi olla luonnossa jälkeläisiä, jos se on ollut jonkun reviirin alfasusi.

Mistä koirasudet voivat olla peräisin?

Yksi mahdollinen saapumissuunta on Venäjä, missä liikkuu koiria vapaammin luonnossa kuin Suomessa. Suomessa on hyvä koirakuri, minkä takia risteytymistä tapahtuu meillä luonnossa vain satunnaisesti. On myös mahdollista, että luontoon on päässyt yksittäisiä lemmikkinä pidettyjä koirasusia.

Syksyllä 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan koirien geenejä ei ole sekoittunut susien perimään Pohjoismaissa. Risteymiä siis saattaa olla luonnossa, mutta ne eivät lisäänny niin, että koiran perimää laajamittaisesti sekoittuisi susiin. Se, ettei luontoon synny merkittävää määrää risteymiä, voi tarkoittaa esimerkiksi: a) koiria ei liiku suurissa määrin vapaana (hyvä koirakuri), b) risteymät eivät selviä luonnossa jatkamaan sukuaan tai c) risteymät on onnistuttu poistamaan tehokkaasti.

Oliko tulos yllättävä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mielestä?

Tulos ei ole varsinaisesti yllätys, sillä risteytymisiä voi silloin tällöin tapahtua. Menetelmien kehittäminen ja tiedon tarkentuminen sitä kautta on olennainen osa tieteentekoa. Kehitystyön avulla pystymme jatkossa tarkentamaan koirasusien tunnistamista suden kannanseurannan yhteydessä.

Miten Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus toimivat, jos luonnossa epäillään olevan koirasusi?

Koirasusi on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa myydä, ostaa, pitää hallussa tai päästää vapaaksi ympäristöön. Lain voimaantulon hetkellä elossa olevien lemmikki-koirasusien hallussapito on sallittua niiden luontaisen eliniän loppuun. Koirasusien pennuttaminen on kuitenkin kiellettyä. On erittäin tärkeää, että jos koirasusia löytyy luonnosta, ne poistetaan mahdollisimman pian. Poistaminen tehdään viranomaisten ohjauksessa.

Suomen riistakeskus on ensimmäinen taho, johon ottaa yhteyttä, mikäli jollakin alueella epäillään olevan luonnossa koirasusi. Epäily voi herätä esimerkiksi poikkeavan käyttäytymisen tai ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Riistakeskus ottaa yhteyttä Lukeen ja koordinoi alueella tehostettua DNA-näytekeräystä. Suomen riistakeskus tai Luke toimittavat kerätyt näytteet analysoitavaksi. 

Viime vuosina tehostettua näytekeräystä epäillyn koirasuden perusteella on toteutettu kahdesti. Vuoden 2019 aikana tehostettua näytekeräystä on järjestetty Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueella. Alueelta kerätyt näytteet ovat olleet pienpetojen näytteitä. Kuluvan vuoden aikana Ivalossa toteutettiin tehostettu näytekeräys. Kerättyjen näytteiden analysointi osoitti kyseessä olevan susi.

Tehostettua näytekeräystä toteutetaan aina tapauskohtaisen harkinnan pohjalta.

Miten uutta SNP-analyysiä ja koirasusipaneelia hyödynnetään jatkossa Lukessa suden kannanseurannassa?

Nyt valmistunut tutkimus osoittaa SNP-menetelmään pohjautuvan analyysin ja erillisen koirasusipaneelin edun risteymien tunnistamisen tarkkuuteen. SNP-analyysiä ei ole voitu käyttää aikaisemmin kannanseurannassa, sillä Lukella ei ole ollut käytettävissä SNP-analyysiin tarvittavaa erikoislaitteistoa. Lisäksi koirasusipaneeli on vasta nyt tieteellisen artikkelin myötä laajasti testattu ja havaittu toimivaksi. 

Lukeen on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella analyysilaitteisto, jolla on mahdollista tehdä SNP-analyysejä. Vuoden 2022 kanta-arvioon tuleva aineisto analysoidaan sekä SNP- että mikrosatelliittianalyyseillä. Samaan aikaan myös koirasusipaneeli otetaan käyttöön kannanarvioinnin rutiinimenetelmäksi. Tämä tarkoittaa, että myös uudet maastosta kerättävät DNA-näytteistä tunnistettavat yksilöt tarkistetaan koirasusipaneelin avulla.

Uuden menetelmän avulla jätöksen jättäneen eläimen laji saadaan tietää aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Näin voidaan reagoida nopeasti, jos luonnosta löytyy koirasusia.

Miksi uutta analyysilaitetta ei oteta Lukessa heti käyttöön?

Laite on vasta hiljattain saapunut Lukeen ja asennettu. Laitteen saaminen toimintavalmiuteen vaatii huolellisia testauksia, joihin kuluu vielä aikaa. Suunnitelma on, että laite on käyttökunnossa syksyyn 2021 mennessä. 

Mitä tänä talvena kerätyille ja muille vanhoille DNA-näytteille tapahtuu?

Vuosien 2016—2021 aikana kerätyistä näytteistä otetaan koirasusipaneeliin analysoitavaksi ne, jotka eroavat tyypillisestä suden profiilista. Tätä vanhemmista näytteistä analysoidaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat ikänsä puolesta olla elossa tai nyt elossa olevien susiyksilöiden vanhempia. 

Vanhoja näytteitä päästään analysoimaan aikaisintaan, kun uusi laite on saatu Lukessa käyttöön. Uusista näytteistä tunnistetut yksilöt syksystä 2021 ja talvesta 2022 alkaen analysoidaan myös SNP-tekniikalla.

Oliko tuoreessa tutkimuksessa näytteitä Perhon tapauksessa käsitellyistä susista?

Ei, mutta näytteet Perhon yksilöistä ovat mukana toisessa Oulun yliopiston tutkimuksessa, jossa ne määritettiin susiksi käyttäen 170 000 SNP-markkeria. Tätä tutkimusta ei ole vielä julkaistu.

Ovatko mikrosatelliittimenetelmällä tutkitut DNA-tulokset epäluotettavia?

Analyysimenetelmät on valittu sen hetken parhaimman tutkimustiedon mukaan.

Mikrosatelliittimenetelmä antaa todennäköisyyden sille, onko eläin koira, susi vai koiran ja suden risteymä. DNA-tuloksista tunnistetaan luotettavasti yksilöt. Jatkossa osataan tarkastella kriittisemmin risteymien määrittelyyn liittyviä tuloksia niiden yksilöiden osalta, joiden tulos poikkeaa keskimääräisestä suden profiilista.

Susi, koira, suden ja koiran väliset suorat risteymät (F1) ja ensimmäisen polven takaisinristeymät voidaan luotettavasti erottaa mikrosatelliittianalyysillä. Sen sijaan nyt kehitetyn koirasusipaneelin antamat analyysitulokset kertovat, että mikrosatelliittianalyysi ei kykene täysin luotettavasti tunnistamaan toisen polven takaisinristeymiä suteen. Toisen polven takaisinristeymällä tarkoitetaan sitä, että suden ja koiran jälkeläinen (F1) risteytyy suden kanssa, ja niiden jälkeläinen vielä risteytyy suden kanssa.

Created with GIMP

Kuinka paljon Suomesta tunnetaan luonnossa eläneitä koirasusia?

Risteymät voidaan luokitella luonnossa syntyneisiin ja tarkoituksella tehtyihin risteytyksiin.

Suomen luonnosta on 2000-luvulla todettu kolme aikaisempaa risteymätapausta (uros Juvalla 2005, uros ja sen pennut Kuhmossa 2010, pentue Parkanossa 2010). Kaikki näihin tapauksiin liittyneet yksilöt on poistettu.

Miksi väitetään, että Suomen luonnossa elää todellista enemmän koirasusia?

Julkisuudessa on esitetty väitteitä koirasusien kokonaismäärästä. Usein keskusteluun nousevat myös lemmikkeinä olevat koirasudet. Lisäksi huolta aiheuttaa se, että lemmikkikoirasusia olisi päässyt karkuun tai vapautettu, ja ne olisivat risteytyneet susien kanssa. 

Havaittujen susien ulkonäöstä tehdään monenlaisia tulkintoja, vaikka todellisuudessa suden turkin väri voi vaihdella. Suden ulkomuoto vaihtelee sen mukaan, onko sillä kevät- vai talvikarva. Hieman erinäköiset sudet eivät siis automaattisesti ole koirasusia.

Susikantaa seurataan intensiivisesti, joten tuoreet, ensimmäisen sukupolven risteymät saadaan nopeasti kiinni. 

Millainen eläin on suomalainen susi? -tietokortti (pdf)

Suden tuntomerkit (suurpedot.fi)