Uutiset Metsä

Mikäli ennustettu ilmastonmuutos ohentaa lumipeitettä, voi maan lämpeneminen keväällä ja alkukesästä viivästyä etenkin kylmän lopputalven jälkeen. Tutkimuksen mukaan tämä vaikeuttaa puiden juurten toimintaa, ja heijastuu sitä kautta silmujen kehitykseen ja versojen kasvuun.

a) Luonnosta toukokuun alkupuolella otettu kuusen silmu, jossa verson aihe (v) ja neulasaiheet (n) ovat aloittaneet jo kasvun. Kasvavan verson kärjessä on kärkikasvualue (*), joka on kuvattu (nuoli) suuremmalla suurennoksella kuvassa b), jossa näkyy ensimmäiset kehittyvät silmusuomut (s) seuraavan kasvukauden silmua varten.
a) Luonnosta toukokuun alkupuolella otettu kuusen silmu, jossa verson aihe (v) ja neulasaiheet (n) ovat aloittaneet jo kasvun. Kasvavan verson kärjessä on kärkikasvualue (*), joka on kuvattu (nuoli) suuremmalla suurennoksella kuvassa b), jossa näkyy ensimmäiset kehittyvät silmusuomut (s) seuraavan kasvukauden silmua varten.

Pohjoisten alueiden talvien ennustetaan ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvan tulevaisuudessa leudommiksi ja sateisimmiksi. Todennäköisesti myös lumipeite ohenee tai ajoittain jopa puuttuu. Kuusen uuden silmun muodostumisen alkuvaiheet sekä neulasten ja oksien pituuskasvun eri vaiheet ajoittuvat Suomessa huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Ilmastonmuutos ja juuret -tutkimuksen mukaan viivästynyt maan lämpeneminen keväällä voi olla haitallista uusien silmujen synnylle sekä puun kasvulle.

Kylmyys vähensi silmujen määrää ja jarrutti kuusten kasvua

Tutkimuksen maastokokeet toteutettiin kahtena peräkkäisenä talvena itäsuomalaisessa 47-vuotiaassa kuusikossa. Maan lämpötila pidettiin eristeiden avulla noin nolla-asteisena aina kasvukaudelle asti. Uusien silmujen määrä kuusissa väheni, mikä näkyi seuraavana kasvukautena uusien oksien määrän vähenemisenä. Lisäksi uuden vuosikasvun pituuskasvu heikkeni merkitsevästi kumpanakin tutkimusvuonna.

Perinteisesti kuusen kasvun alkaminen ajoitetaan touko-kesäkuun vaihteeseen, jolloin silmut puhkeavat. Viimeaikaisten mikroskooppitutkimusten perusteella tiedetään, että Suomessa kuusen talvehtivan silmun sisällä olevan verson aiheen pidentyminen alkaakin jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Verson aihe pitenee keväisen lämmön kertyessä.

Silmu on kasvun ihme, joka ei ilman lämpöä pärjää

Seuraavan kasvukauden silmun kehittyminen alkaa toukokuun alkupuolella uusien silmusuomujen muodostumisena edellisvuonna kehittyneen, kasvavan verson aiheen kärkikasvualueesta. Tuolloin edellisvuoden silmu on vielä ulkoisesti talvitilassa (kuva).

Ennen silmin havaittavaa silmun turpoamista ja puhkeamista silmusuomujen suojassa kasvava verson aihe ja uusi kehittyvä silmu ovat erityisesti toukokuussa riippuvaisia edellisvuoden neulasten yhteyttämiskyvystä, joka puolestaan on riippuvainen ilman lämpötilasta. Myös maan lämpötilan on oltava yli viisi astetta, jotta juuret voisivat toimittaa kasvaville versoille, neulasille ja uusille kehittyville silmuille riittävästi kasvuun tarvittavaa vettä ja ravinteita.