Uutiset Kala, Ympäristö

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteiden merkitys kalatoimialan tulevaisuuden kannalta nousi esiin Kalatalouden innovaatiopäivillä 5.−6.11.2020. Edistämisohjelman tavoitteena on toimialan kestävä kasvu ja uudistuminen. Pro Kala ry vastasi neljättä vuotta peräkkäin tapahtuman järjestelyistä. Tänä vuonna perinteinen kala-ala kohtasi ensi kertaa tietoverkossa, kun tapahtuma järjestettiin niin sanottuna hybriditapahtumana.

− Perinteisen kalaelinkeinon edustajille kasvotusten tapaamiset ovat tuntuneet tärkeiltä. Me tutkijatkin olemme usein saaneet Kalatalouden innovaatiopäivillä arvokasta tietoa ja näkemyksiä yrittäjiltä ja viljelijöiltä myös virallisen kalatalouden innovaatio-ohjelman ulkopuolelta. Kasvokkaiseen tapaamiseen ei tällä kertaa ollut covid-19 epidemian takia mahdollisuutta, mutta järjestelyt toimivat kyllä erinomaisesti myös tietoverkon välityksellä. Siksikään paluuta entiseen ei ehkä ole.

Näin pohti Kalatalouden Innovaatiopäivillä 6.11. osittaiskiertomenetelmästä ja uudesta Lukessa kehitetystä ja testatusta kalojen konttikasvatuksesta puhunut Luken tutkija Tapio Kiuru.

Luken tutkimusinsinööri Esa Lehtonen kiitteli kalatoimialalla vallitsevaa yhteistyöasennetta epidemian keskellä:
− Eri hankkeet olivat edenneet koronaongelmista huolimatta kutakuinkin suunnitelmien mukaan, hyvä niin. Myös yritysten kommenttipuheenvuorot koronan vaikutuksista olivat tilanteeseen nähden optimistisia ja asenteena välittyi ”kyllä tästä selvitään” -fiilis.

Lehtonen esitteli Kalatalouden innovaatiopäivillä vedenalaista ääntä lähettävää hyljekarkotinlaitteistoa, joka on nyt edennyt tuotantoversion toteutukseen.

− Laitteistoa on kehitetty kaupallisten kalastajien ja laitevalmistajien kanssa. Tulevalla kaudella karkotinlaitetta testataan rysäparivertailuina 14 kalastajaryhmän laajamittaisena yhteistyönä Kotka−Vaasa-alueella. Itseohjautuvat ja motivoituneet kalastajat ovat hankkeen toteutuksessa keskeisessä roolissa, Lehtonen kertoo.

Minkälainen vedenalainen ääni karkoittaa hylkeet? Kuuntele ääninäyte! Kuva: Petri Timonen.

 

Uusi Kotimaisen kalan edistämisohjelma luo kala-alalle valoisia tulevaisuuden näkymiä

Maa- ja metsätalousministeriön Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida MMM:n lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Lehtonen nosti esiin kotimaisen kalan edistämisohjelman merkityksen kala-alan tulevaisuuden kannalta:
− Se, miten Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteisiin päästään, on lähitulevaisuuden erittäin keskeinen haaste ja tavoite.

Luken tutkimus- ja kehitystyö etsii aktiivisesti ratkaisuja kotimaisen kalatuotannon lisäämiseen liittyviin haasteisiin. Yksi tällainen on kalaterveys, jonka lupaava kehitysaskel liittyy genomisen valinnan hyödyntämiseen kalatautien torjumisessa. Johtava tutkija Antti Kause puhui aiheesta Kalatalouden innovaatiopäivillä:

− Vastustuskykyä voidaan parantaa käyttäen niin sanottua genomista valintaa. Genomisessa valinnassa käytetään kalayksilöiden dna-profiilia laskemaan, kuinka vastustuskykyisiä kalat ovat. Näin seuraava sukupolvi kaloja voidaan tehdä käyttämällä perinnöllisesti parhaita emokaloja. Genominen valita näyttäisi toimivan kirjolohen IPN-tautia vastaan. Luke tekee genomisen valinnan kehitystä aktiivisesti kirjolohella ja naudalla. Se on nykyään standardi metodi kaupallisissa valintaohjelmissa, Kause kertoo.

Kausen esitys herätti keskustelua virtuaalisena mukana olleen yleisön keskuudessa. Linjoilta kysyttiin, mitä muille kalan ominaisuuksille tapahtuu, jos genomista valintaa kohdistetaan IPN-taudin vastustuskykyyn?

− Kirjolohen valintaohjelmassa mitataan joka sukupolvessa noin 15 eri ominaisuutta, kuten kasvua, ruumiin koostumusta, kalaterveyttä, sukukypsyyttä, jne. ja näiden mittaustiedot ovat täysin integroitavissa genomiseen valintaan. Näin emoja valittaessa nähdään, miten ne periyttävät kaikki ominaisuuksia, ei vain genomisen valinnan ominaisuuksia. Eli kaikkien ominaisuuksien kehittymistä sukupolvesta toiseen pystytään seuraamaan , Kause selventää.

Sekä Kause että Lehtonen kiittelivät tapahtuman järjestelyitä:
− Erittäin onnistuneet tapahtumajärjestelyt ja ajankohtainen sisältöpaketti. Moderaattori Tero Kekki oli alan rautainen ammattilainen! Lehtonen kiitteli.

Suomessa on runsaasti potentiaalia kestävään kalankäytön lisäämiseen. Vähäarvoisina pidettyjä kaloja, kuten särkeä ja lahnaa, voitaisiin kalastaa kestävästi jopa 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Roskakalana pidetyistä kaloista valmistetut elintarviketuotteet ovat viime vuosina alkaneet valloittaa markkinoita. Lue lisää Luken uutisesta: ”Särkikalat ovat vesiemme hyödyntämätön aarre”.

 

Katso myös