Uutiset Metsä, Ruoka, Talous

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusenkerkkää olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa. Tällä hetkellä tästä määrästä kerätään vain alle prosentti. Lisäämällä kuusenkerkän keruuta ja kehittämällä raaka-aineen jatkojalostusta voitaisiin moninkertaistaa kuusenkerkästä saatavat tuotot.

Kuusenkerkässä nähdään merkittävää potentiaalia, jolla voitaisiin vauhdittaa luonnontuotealaa. Kerkkien kysyntä on viime vuosina ylittänyt raaka-aineen tarjonnan, koska elintarvikeala on ottanut sen raaka-aineeksi myös suuren volyymin päivittäiselintarvikkeisiin erikoistuotteiden lisäksi.

– Kuusenkerkkää voisi kutsua metsiemme vihreäksi kullaksi. Sitä olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa, kertoo Luken erikoistutkija Henri Vanhanen.

Erikoistutkija Tuula Jyske puolestaan arvioi, että pelkästään keruusta voitaisiin saada esimerkiksi metsänomistajille ja kerääjille tuloja yli 500 miljoonaa euroa. Jatkojalostus erilaisiksi tuotteiksi moninkertaistaisi tämän summan.

– Mikä parasta, kertaluonteisen kerkkien keruun ei ole havaittu vaikuttavan kuusen kasvuun, Jyske kertoo.

Kuusenkerkän potentiaali

Laadunhallintaa terveysominaisuuksien säilyttämiseksi

Jotta arvonlisäys toteutuisi, edellyttää se hyvää raaka-aineen laadunhallintaa koko ketjussa keruusta säilytykseen, esikäsittelyyn ja tuotantoon asti. Erityisesti kylmäketjusta on huolehdittava. Kerkkä sisältää paljon esimerkiksi C-vitamiinia ja muita antioksidantteja, jotka eivät saa joutua hukkaan tuotantoketjussa.

– Esimerkiksi C-vitamiinipitoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kerkät kuivurikuivattu, pakkaskuivattu tai tuorepakastettu. Pakkaskuivaus säilyttää parhaiten C-vitamiinipitoisuuden, sanoo Luken tutkija Susan Kunnas.

Kerkkätuotteilla tähdätään vientimarkkinoille

Kerkkä on maultaan raikas ja mentholinen. Luke on maistattanut kuusenkerkästä valmistettuja jäätelöjä ja sorbetteja Mansikki-maatalousnäyttelyssä vuonna 2019 yli tuhannelle maistajalle ja suuri enemmistö piti tuotteiden mausta. Tällä hetkellä kerkkää käytetään terveystuotteissa ja elintarvikkeissa kuten jogurtteihin ja smoothieihin sopivissa jauheissa sekä jäätelössä, juomissa, siirapeissa, pestoissa, välipalapatukoissa ja ravintoloiden jälkiruoissa. Kuusenkerkkää voidaan hyödyntää myös kosmetiikassa.

Kuusenkerkän koko potentiaalin lunastaminen edellyttää pääsyä kansanvälisille markkinoille. Siihen tarvitaan laatujärjestelmä, joka tulisi tehdä yhdessä alan toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toiveena on myös hakea kuusenkerkälle nimisuojaa, joka helpottaisi tuotteiden vientiä. Luke on suunnittelemassa hankkeita näiden toteuttamiseksi.

Keruu vain maanomistajan luvalla

Kuusenkerkkää saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Keruuaika on lyhyt, noin 3–4 viikkoa, ja sen pitää ajoittua aikaan, jolloin kuusen silmut aukeavat ja kehittyvät. Jos kerkät ennättävät kasvaa liian suuriksi, ne muuttuvat puutuneiksi ja maku muuttuu. Haasteita keruulle tuottaa myös kuusien korkeus.  Kerkkien etuna taas on se, että esimerkiksi metsämarjoihin verrattuna niiden saatavuus ei juurikaan vaihtele vuosittain.