Uutiset Puutarha, Tilasto

Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 311 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä on hieman vuotta 2019 pienempi. Puutarhayritysten määrä oli 3 337 ja niillä oli viljelyksessään vajaa 20 000 hehtaaria peltoa ja 390 hehtaaria kasvihuoneita. Satovuosi oli monella tavalla poikkeuksellinen, sillä erityisesti avomaan puutarhaviljelyä varjosti koronan mukanaan tuoma kausityövoiman saannin vaikeutuminen. Lisäksi vuosi oli ennätyksellisen lämmin.

Kasvihuonetuotannossa työvoimatilanne oli siltä osin helpompi, että ulkomainen työvoima on pidempiaikaisilla työluvilla töissä Suomessa. Välttämättömät työt, uudet kasvustot ja sadonkorjuu pyrittiin hoitamaan, mutta kuluvalla kaudella näkyy monivuotisten kasvien mahdollinen hoitovelka. Viljelypinta-aloissa ei koronavuosi näkynyt, itseasiassa avomaan pinta-ala hieman kasvoi.

– Tälle kasvukaudelle on pyritty varautumaan paremmin kausityövoimahaasteisiin ja hallitus on määrittänyt muun muassa avomaalla ja kasvihuoneissa tehtävät välttämättömät työt huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi. Silti tilanne on haasteellinen tämänkin kasvikauden alussa, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kypsyvä mansikkasato tulee kerätä joka säällä ja työhön tarvitaan paljon käsipareja. Tunneliviljelyssä (taustalla) sääriski on avomaatuotantoa pienempi. (Kuva: AnnaMarja Vilander)

Kasvihuonekurkkua kaikkien aikojen ennätys – 54 miljoonaa kiloa

Tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotantomäärät ovat olleet pitkään melko tasoissa, mutta viime vuosina on kurkku noussut selvälle ykköspaikalle. Kasvihuonekurkun tuotanto kasvoi vuodesta 2019  kuudella miljoonalla kilolla, kasvua peräti 12 prosenttia. Suomalaisen kurkun kulutusta edisti kotona syömisen lisääntyminen. Toisaalta monelle suurkeittiötuotteisiin erikoistuneelle yritykselle koronavuosi oli vaikea, koska myyntikanavat jouduttiin äkkiä miettimään uudelleen.

Tomaatin viljelyssä on päädytty laajentamaan lajikevalikoimaa matalasatoisimpiin erikoistomaatteihin, joiden osuus tomaattien 41 miljoonan kilon kokonaistuotannosta oli 6,3 miljoonaa kiloa. Ruukkuvihanneksia tuotettiin 104 miljoonaa ruukkua.

Pitkä ja lämmin syksy kasvatti vihannessatoa avomaalla, mutta vaikeutti varastointia

Avomaalta korjattiin 2020 vihanneksia 185 miljoonaa kiloa. Tuotanto jäi vajaa neljä miljoonaa kiloa edellisvuotta heikommaksi. Juuresten ja kaalien sato oli hyvä ja loppusyksyn pitkään jatkunut lämmin kausi kasvatti varastovihannesten satoa, mutta myös kokoa. Varastovihannesten nostoja jouduttiinkin monin paikoin viivästyttämään, koska lämmin sää esti varastojen tehokkaan jäähdyttämisen.

– Markkinoilla onkin nyt tavallista suurempia porkkanoita ja kaaleja, Jaakkonen jatkaa.

Sademäärä oli viime syksynä lähes koko maassa tavanomaista suurempi ja varsinkin Pohjanmaan rannikolla saavutettiin monin paikoin uusia sade-ennätyksiä. Ne aiheuttivat myös satovahinkoja. Edellisvuotista vähemmän satoa saatiin tarhaherneestä, ruokasipulista ja avomaankurkusta.

Marjojen tunneliviljely edelleen kasvussa

Mansikkaa saatiin myyntiin reilut 15 miljoonaa kiloa, vadelmaa 1,3 ja mustaherukkaa 1,1 miljoonaa kiloa. Marjojen kokonaistuotanto oli 18 miljoonaa kiloa. Mansikan satomäärä jäi 2,5 miljoonaa kiloa edellisvuotta heikommaksi. Satotason heikkoutta selittää osin poimijapula, osin korjuukaudelle osuneet runsaat sateet. Viime vuonna marjoja viljeltiin tunnelissa jo 81 hehtaarin alalla, josta mansikkaa oli 44 ja vadelmaa 34 hehtaaria.

Tulppaaneita ja kesäkukkia kasvihuoneista

Koristekasveja tuotetiin viime vuonna 115 hehtaarin alalla 434 yrityksessä. Tulppaaneita tuotettiin myyntiin viime vuonna peräti 73 miljoonaa ja kesäkukkia 41 miljoonaa kappaletta. Hyötykasvien taimia harrastekäyttöön kasvatettiin reilut miljoona kappaletta.

– Myös kuluva vuosi vaikuttaa suosivan kotona ruokailua ja lomailua sekä kotipuutarhan hoitoa ja pikkusyötävän kasvattamista. Nämä kaikki ovat hyviä asioita kotimaisen puutarhatuotannon kannalta, Jaakkonen pohtii lopuksi.