Uutiset Maatalous, Ruoka, Tilasto

Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa 203 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 167 miljoonaa kiloa. Perunan kokonaisvarastomäärä oli lähes 10 ja ruokaperunan reilut 7 miljoonaa kiloa suurempi kuin lokakuussa 2018.

Kulunut kasvukausi oli lähempänä keskimääräistä vuotta monen kasvuoloiltaan vaikean vuoden jälkeen. Toki sääolot vaihtelivat tänäkin vuonna paljon alueittain. Perunasato oli hyvä Satakunnassa ja Hämeessä. Koko maan satotaso oli sama kuin viime vuonnakin eli 31 tonnia hehtaarilta.

Kuva: Veikko Somerpuro

– Toisaalta perunan päätuotantoalueella Pohjanmaalla kuivuus ja hallayöt kutistivat satoja ja siellä perunaa saatiin 29–33 tonnia hehtaarilta. Etelä-Pohjanmaalla oli ruokaperunaa varastoissa neljänneksen vähemmän kuin edellissyksynä. Pohjois-Pohjanmaalla satotason laskua paikkasi viljelyalan kasvu edellisvuodesta 158 hehtaarilla. Kasvusta merkittävä osa oli ruokateollisuusperunaa. Vaikka Luken elokuinen satoarvio ennusti perunan kokonaissadon jäävän pienemmäksi kuin vuonna 2018, näyttää käynnissä olevan satotilastotutkimuksen perusteella ainakin varastokyselyyn kuuluvilla tiloilla kokonaissadon nousevan suuremmaksi kuin edellisvuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea viljelyalan kasvusta, arvioi yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.

Ruokaperunaa Pohjanmaalta, ruokateollisuusperunaa Satakunnasta

Pohjanmaan ELY-keskusten alueet ovat ruokaperunasektorilla tärkeitä vuodesta toiseen. Lokakuun puolivälissä ruokaperunavarastoista 75 prosenttia eli 125 miljoonaa kiloa sijaitsi näiden kolmen keskuksen alueen maatiloilla. Häme oli ruokaperunan varastomäärissä sijalla neljä.

Satakunta on Pohjanmaan ohella ruokateollisuusperunan tuotannon ydinaluetta. Siellä ruoka- ja ruokateollisuusperuna-alasta oli ruokateollisuusperunalla 60 prosenttia. Satakunnassa perunavarastot olivat puoliksi ruokateollisuusperunalla täytetyt.

Hallojen vaikutus varastolaatuun arvoitus

Kasvukaudelle sattuneet hallat vaikuttivat nostettavan sadon laatuun ja vasta varastokaudella näkyy niiden lopullinen vaikutus. Kuivuus puolestaan aiheutti perunan rupisuutta. Ruokaperunan viljelijähinta oli syyskuussa 19,69 euroa sadalta kilolta eli hieman korkeampi kuin syyskuussa 2018, jolloin ruokaperunasta maksettiin viljelijälle 18,70 euroa sadalta kilolta. Koko Euroopassa perunasato oli tänä vuonna tavanomainen, sillä kasvanutta viljelyalaa kompensoi kuivuus Puolan, Tsekin ja Saksan alueilla.

Tilaston taustaa

Varastokyselyyn osallistuivat ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.

Tällaisia tiloja oli 448 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli yhteensä 10 701 hehtaaria. Viime vuoteen verrattuna tilojen lukumäärä väheni 13:lla eli kolmella prosentilla. Ala kasvoi 231 hehtaarilla, kasvua kaksi prosenttia. Keskimääräinen ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli 24 hehtaaria tilaa kohti. Tilastokyselyssä oli mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli hyvä, 94.