Uutiset Ilmasto, Kala, Ruoka

Maa- ja metsätalousministeriö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus tiedottavat

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2-3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoitteena on edistää kotimaisen kalan käyttöä. Hallitusohjelman mukaan ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”.

Edistämisohjelman tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan ja että kulutuksen kasvu tapahtuisi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta kalasta alle 20 prosenttia on kotimaista.

– Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö. Valtaosa Suomessa kulutetusta kalasta tuodaan muualta, vaikka elämme vesistöjen äärellä. Voimme lisätä kestävästi kalastetun ja kasvatetun kalan määrää ja siitä tulevia yhteiskunnallisia hyötyjä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Tuotesovelluksia pohdittaessa vain luovuus on rajana! Kuvassa särkijauhelihasta valmistettuja cocktail-paloja, joita tarjoiltiin MMM:n biotalouden kärkihankeseminaarissa Helsingissä 28.2.2019.

Ohjelman tavoitteet

Edistämisohjelman tavoitteena on toimialan kestävä kasvu ja uudistuminen. Kalan syönnin ja viennin arvon tavoiteltu lisääminen kasvattaisi kalatalouden yritysten kokonaisarvoa 70 prosenttia 1,7 miljardiin euroon ja lisäisi alan päätoimisia työpaikkoja 5000:sta 8000:een. Kalan kulutuksen kasvu edistäisi kansanterveyttä ja lisäisi laskennallisia terveyshyötyjä 1-2 miljardia euroa. Lisäksi yhden kala-annoksen lisäys pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5-6%.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia niin kalan alkutuotannossa kuin teollisuudessa sekä kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Luonnonkalan kestävän käytön lisäämisessä suurimmat mahdollisuudet kohdistuvat silakkaan ja nykyisin muihin vajaasti hyödynnettyihin kaloihin, kuten kilohailiin, kuoreeseen ja särkikaloihin. Tavoitteena on silakan kotimaisen elintarvikekäytön viisinkertaistuminen ja muun kotimaisen luonnonkalan elintarvikekäytön kaksinkertaistuminen vuoteen 2027 mennessä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Myös kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan saavuttamista.

Toimenpiteet ja rahoitus

Ohjelmassa esitetyt toimet sisältävät esimerkiksi kotimaisen kalan käytön vauhdittamisen julkisilla hankinnoilla, yritysten kehitystoimien tukemisen korotetulla tuella ja innovaatioseteleillä, kalastuksen aloitustukijärjestelmän sekä tuen sukupolvenvaihdosten ja uusien yrittäjien alalle tulon helpottamiseksi sekä Itämerirehun määrittelyn ja sen käytön edistämisen vesiviljelyssä.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2021–2027 kautta. Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä ja edistämään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskus on vastannut ohjelman taloudellisten ja ympäristövaikutusten mallintamisesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kansanterveysvaikutusten arvioimisesta.

Lisätietoja antavat:

Kotimaisen kalan edistämisohjelma kokonaisuutena:
15.−16.10.2020 kalatalousneuvos Risto Lampinen (+3582951 62458), risto.lampinen@mmm.fi
19.10.−27.11.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (+3582951 62411), timo.halonen@mmm.fi

Ohjelman taloudelliset ja ympäristövaikutukset:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus
jari.setala@luke.fi
+358295327682

Ohjelman kansanterveysvaikutukset:
Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
jouni.tuomisto@thl.fi
+358295246305