Koillismaalla kehitetään matkailun hiilipäästöjen kompensointimallia

Matkailun kasvu ja ihmisten lisääntynyt ympäristötietoisuus ovat nostaneet matkailutoimialan kestävyyden yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta matkailu on haastava kokonaisuus. Nyt Naturpolis Oy, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Oulun yliopisto aloittavat MAHIS-hankkeen, jossa kartoitetaan matkailusektorille soveltuvia metsiin perustuvia kotimaisia hiilikompensaatiomalleja.

Viimeisimpien arvioiden mukaan matkailun osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on jopa kahdeksan prosenttia. – Matkustaminen muodostaa suuren osan matkailun hiilijalanjäljestä, mikä on ongelmallista Pohjois-Suomen kaltaisilla alueilla, joiden saavutettavuus perustuu varsinkin kansainvälisten matkailijoiden osalta pääosin lentoliikenteeseen. Matkailutoimialaan kohdistuukin runsaasti painetta pienentää hiilijalanjälkeä, toteaa matkailututkimuksen dosentti, tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankare Oulun yliopistosta.

Matkailutoimijat ovat ryhtyneet toimiin kestävyyden edistämiseksi ja vähähiilisiä ratkaisuja kehitetään matkailuyrityksissä ja kunnissa. Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä toimenpiteistä huolimatta matkailussa on haastavaa päästä aidosti hiilineutraaliuteen. – Siksi on pohdittava myös matkailun hiilijalanjäljen hyvitystä eli hiilikompensaatiota, jossa hiiltä sitoutetaan tai vähennetään muilla sektoreilla ja siten hyvitetään matkailun aiheuttamia päästöjä. Matkailualan vastuullista toimintaa ja kestäviä toimintatapoja tukevaa tietoa hiilikompensaatiomalleista on saatavilla nykyisin vähän, Tervo-Kankare sanoo.

Suomalaisiin metsiin on mahdollisuus luoda ratkaisuja matkailutoimialan tarpeisiin ja samalla kehittää uutta luontoympäristöihin perustuvaa palveluliiketoimintaa, kuten hiilikompensaatiokauppaa.

Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, että kotimaisiin metsiin pohjautuviin hiilikompensaatiomalleihin kohdistuu suurta kiinnostusta, mutta toiminnan käynnistämiseksi laajemmin tarvitaan syvällisempää ja luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa mallien kokonaisvaikutuksista. Avoimuus ja luotettavuus on oltava toiminnan ja viestinnän ytimessä, jotta toiminnalle saadaan laaja hyväksyttävyys.

– Metsiin perustuvien hiilikompensaatiomallien toimivuutta tulee arvioida matkailua varten paitsi hyötyjen ja kustannusten näkökulmasta myös esimerkiksi, miten ne tukevat monimuotoisuutta ja maisemaa, painottaa Tyrväinen.

Nyt alkavassa MAHIS-hakkeessa kartoitetaan matkailusektorille soveltuvia metsiin perustuvia kotimaisia hiilikompensaatiomalleja. Mahdolliset kompensaatiomallit arvioidaan arviointikehikon avulla, ja arvioinnin perusteella Koillis-Suomen alueelle valitaan parhaiten soveltuvat mallit.

– Mallin kehittämis- ja arviointiprosessiin, muun muassa eri mallien kiinnostavuuteen liittyen, osallistetaan alueen yrityksiä ja muita toimijoita. Lisäksi matkailijoilta selvitetään heidän kiinnostustaan kompensoida matkaansa liittyviä päästöjä, Luken erikoistutkija Henna Konu kertoo.

Toimet tähtäävät matkailualueille parhaiten soveltuvan mallin löytämiseen ja suunnitelmaan sen käytäntöön viemiseksi alueella. – Pitkällä tähtäimellä kotimaisia vaihtoehtoja tarjoava hiilikompensaatiokauppa tulee olemaan myös kilpailu- ja imagoetu kohdealueille, toteaa projektia koordinoiva Anna Saarela Naturpolis Oy:stä. Siitä tulee olemaan hyötyä myös muille toimijoille kuin matkailuyrityksille liiketoimintamahdollisuuksien lisääntyessä.

Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensointimallit – esimerkkinä Koillis-Suomi (MAHIS) -hanke toteutetaan Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä 1.1.2021 - 31.12.2022. Toteuttajina ovat Naturpolis Oy, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Oulun yliopisto, ja lisäksi tehdään yhteistyötä Pudasjärven Kehitys Oy:n, matkailuyhdistysten, puutoimialayhdistyksen, Metsäkeskuksen sekä muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun 2014–2020 -kehittämisohjelmasta.