Uutiset Maatalous

Mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia kevätviljapelloilla? Miten rikkakasvilajisto on muuttunut ja miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia noin 300 maatilalta Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022. Kyseessä on vuonna 1961 alkaneen seurannan viides inventointikierros.

Rikkakasviseuranta toteutetaan yhteensä 16 alueella ja noin 600 kevätviljapellolla Nivala-Vieremä-Kitee-akselin eteläpuolella. Kesällä 2021 seuranta-alueina ovat Iitti, Kihniö-Parkano, Kitee, Laitila, Tammela ja Vieremä. Peltokierros alkaa heinäkuun puolivälissä.

– Seurannassa on mukana sekä karjatiloja että kasvintuotantotiloja. Luomutiloja on ollut mukana 1990-luvulta lähtien. Viljelijä on itse päättänyt seurantalohkojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista saamme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista, kertoo erikoistutkija Jukka Salonen Lukesta.

– Viljelijät seuraavat pelloillaan rikkakasvien taimettumista, pohtivat kemiallisen torjunnan tarvetta ja ainevalintoja ja toivovat säiden suosivan torjuntahetken koittaessa, myös mekaanisia menetelmiä käytettäessä, toteaa tutkija ja viljelijä Heikki Jalli, joka kartoittaa rikkakasveja tänä kesänä Laitilan seudulla.

Rikkakasvipartio työssään.

Rikkakasvilajisto muuttuu – 60-luvun lajeja väistyy

Kasvinsuojelun kannalta on tärkeää tietää, mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja runsaimpia, jotta rikkakasveista aiheutuvaa haittaa voidaan hallita. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan kasvinsuojeluneuvontaa. Monipuolinen rikkakasvilajisto puolestaan hyödyttää muuta peltoluontoa.

Nurmien poistuminen monen tilan viljelykierrosta on vähentänyt niissä 1960-luvulla viihtyneiden rönsyleinikin, siankärsämön ja hierakoiden runsautta. Tuon ajan yleisimmät yksivuotiset lajit jauhosavikka, peltohatikka ja pillikkeet ovat edelleen haittana luomuviljelyssä, mutta tavanomaisilta viljapelloilta ne saadaan kuriin kemiallisella torjunnalla.

Lämpenevä ilmasto sekä muutokset viljelykäytännöissä ja kasvinsuojeluaineiden valikoimassa muovaavat rikkakasvilajistoa. Kevytmuokkauksen ja suorakylvön yleistyminen ovat olleet rikkakasvilajiston muutokseen vaikuttaneita tekijöitä.

– Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa. 1960-luvulla rikkakasvien torjunta-aineiden eli herbisidien käyttö oli vasta yleistymässä. Toistuvan käytön myötä jotkut rikkakasvilajit ovat nyt muuttuneet resistenteiksi eli kestäviksi tietyn vaikutustavan herbisidiryhmää vastaan. Esimerkiksi resistenttejä pihatähtimöitä tavattiin seurantapelloilla viime kesänä, kertoo tutkija Pentti Ruuttunen.

Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa.

Rikkakasviseurannassa noudatetaan EU:n Tietosuoja-asetusta. Yksittäisten tilojen ja peltojen seurantatietoja käytetään vain tutkimustarkoituksiin.