Uutiset Ilmasto, Maatalous, Metsä

Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu eli päästöjen ja poistumien summa vuonna 2020 on ennakkotiedon mukaan −17,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Nettonielu on näin 27 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna.

Maataloussektorin päästöt vuonna 2020 olivat 6,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästöt olivat 0,03 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pienentyneet satomäärät ja lannoitteiden käytön vähentyminen alensivat typpipäästöjä. Merkittävimmät päästölähteet olivat maaperä, 3,6 ja kotieläinten ruuansulatus, 2,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Maatalouden päästöissä on ollut viime vuosina vain hyvin pientä vaihtelua. Maataloussektorin päästöt olivat noin 14 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, jotka olivat 48,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Maataloussektori ei kata kaikkia maatalouden päästöjä, vaan niitä raportoidaan myös energia-, jäte- ja LULUCF-sektoreilla.

Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu eli päästöjen ja poistumien summa vuonna 2020 on ennakkotiedon mukaan −17,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Nettonielu on näin 27 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna.

LULUCF-sektorin päästöjä ja poistumia raportoidaan viidelle maankäyttöluokalle ja puutuotteille. Metsämaan nettonielu oli -27,8 ja puutuotteiden -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsämaan nielu kasvoi, kun hakkuut pienenivät jo toisena vuotena peräkkäin. Puutuotteiden nielu pieneni tuotantomäärien laskun myötä.

Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä, suurimpana niistä viljelysmaa (8,1 miljoonaa t CO2-ekv.). Kosteikkojen (mukaan lukien turvetuotantoalueet) päästöt olivat 2,2, ruohikkoalueiden 0,8 ja rakennetuksi maaksi muutetun maan 0,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Keväällä annetussa vuoden 2020 pikaennakossa LULUCF-sektorin nielu oli 5,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia suurempi kuin nyt julkaistussa ennakkotiedossa. Nyt julkaistut tulokset on laskettu kevään jälkeen kattavampien tietojen pohjalta.

Kioton pöytäkirjan raportointi päättymässä

Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi alkoi 2013 ja päättyi vuoden 2020 lopussa. LULUCF-sektorin toimia arvioidaan metsänhoidon ja metsityksen sekä metsäkadon osalta omien laskentasääntöjensä perusteella.

Ennakkotiedon mukaan metsityksen nettonielu koko kaudella oli -4,4 ja metsäkadon nettopäästö 30,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsänhoidon nettonielu kaudella oli -302,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsityksen nettonielu ja metsäkadon nettopäästöt vaikuttavat sellaisenaan Suomen päästövähennystaakkaan.

Metsänhoidon nettonielua verrataan Kioton pöytäkirjan tilinpidossa vuosille 2013–2020 asetettuun vertailutasoon ja vertailun jälkeen mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kattoluvulla.

Nyt julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomi voi laskea metsänhoidon -302,2 miljoonan tonnin nettonielusta hyväkseen 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämän vuoksi metsänhoidon, metsäkadon ja metsityksen yhteenlaskettu tulos kaudelle 2013–2020 kasvattaa Suomen päästövähennystaakkaa 5,9 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. LULUCF-sektorin toimista aiheutuvan lisätaakan kompensointiin Suomella on käytettävissä Kioton pöytäkirjan edelliseltä velvoitekaudelta jääneitä ja hankemekanismeista hankittuja päästöyksiköitä. Lue lisää Tilastokeskuksen katsauksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain maataloussektorin sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästö- ja poistumatiedot Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Kasvihuonekaasuinventaarion vastuuyksikkö on Tilastokeskus ja inventaarioon kuuluu Luken vastuusektorien lisäksi energia, teolliset prosessit ja jätesektori.