Uutiset Ilmasto, Maatalous, Metsä, Tilasto

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli -14,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2019. Vuoteen 2018 verrattuna nielu kasvoi 79 prosenttia, mutta oli edelleen 2000-luvun toiseksi pienin.

Vuonna 2019 metsämaan nettonielu oli -22,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. CO2-ekvivalenttitonnia). Nielu kasvoi edellisvuodesta 50 prosenttia. Nielu kasvoi, koska hakkuut vähenivät 8 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen raakapuun käyttö aleni viidellä prosentilla. Tämän vuoksi puutuotteiden nielu oli 26 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna (kuva 1). Viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden päästöt kasvoivat yhteensä 0,1 milj. CO2-ekvivalenttitonnilla, kun taas sekä kosteikkojen että rakennettujen alueiden päästöt alenivat yhteensä 0,2 milj. CO2-ekvivalenttitonnia.

Kuva 1. LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat päästöluokittain 2018 ja 2019 (milj. CO2-ekvivalenttitonnia). Positiivinen luku on päästöä ilmakehään ja negatiivinen poistumaa ilmakehästä (nielu).
Kuva 2. LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat 1990–2019 (milj. CO2-ekvivalenttitonnia).

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat hiukan

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 päästöt olivat 6,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, kun vuonna 2018 ne olivat 6,5 milj. CO2-ekvivalenttitonnia. Parempi satotaso ja lisääntynyt keinolannoitteiden käyttö tuottivat suuremmat maaperän dityppioksidipäästöt kasvintähteistä ja lannoituksesta edelliseen vuoteen verrattuna.

Uutena laskentaan otettiin mukaan kerääjäkasvit. Ne lisäävät hiilisyötettä maahan ja vähentävät sillä maaperän hiilidioksidipäästöjä LULUCF-sektorilla ja maaperän dityppioksidipäästöjä typen mineralisaatiosta maataloussektorilla. Samalla ne kuitenkin lisäävät maaperän dityppioksidipäästöjä kasvintähteistä maataloussektorilla. Kerääjäkasvit myös vähentävät epäsuoraa huuhtouman dityppioksidipäästöä maataloussektorilla.

Toukokuussa julkaistun pikaennakkotiedon mukaan LULUCF-sektorin nettonielu vuodelle 2019 oli -17,4 milj. CO2-ekvivalenttitonnia eli 2,7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia nyt laskettua suurempi. Toukokuun pikaennakkoon laskettiin vain hakkuiden vaikutus metsän hiilivarastoihin sekä puutuotteet. Nyt ennakkotietoihin laskettiin kaikkien maankäyttöluokkien ja maankäytön muutosluokkien hiilivarastojen muutokset sekä kasvihuonekaasupäästöt uusimmilla valtakunnan metsien inventointi- ja tilastotiedoilla. Maataloussektorin tulos muuttui hyvin vähän pikaennakkoon verrattuna.

Kuva 3. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2018 ja 2019 (milj. CO2-ekvivalenttitonnia).
Kuva 4. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt 1990–2019 (milj. CO2-ekvivalenttitonnia).

Epävarmuusarviot ovat osa inventaariota

Lähtötietoihin, päästökertoimiin ja malleihin liittyvistä epävarmuuksista johdetaan päästöluokittaiset ja sektorikohtaiset epävarmuudet. LULUCF-sektorin laajuuden ja luonteen vuoksi epävarmuudet ovat suuria verrattuna kasvihuonekaasuinventaarion muiden sektoreiden epävarmuuksiin. Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.

Maataloussektorin epävarmuus on selvästi LULUCF-sektoria pienempi, sillä lähtötiedoiksi on käytettävissä tarkkoja maatalouden tilastoja muun muassa eläinten lukumääristä.

Nyt julkistetut ennakkotiedot toimitetaan tammikuussa 2021 EU:lle, jonka jälkeen laskentoja vielä tarkistetaan. Lopulliset tulokset Suomi toimittaa huhtikuussa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Toukokuussa 2021 julkaistaan seuraava pikaennakko, jossa on ensimmäisen kerran mukana arvio nyt päättyvän vuoden päästötilanteesta.