Uutiset Metsä, Ympäristö

”Metsän jatkuvasta kasvatuksesta” -kirja vastaa suoraan kysymyksiin, joita metsäntutkijoille on vuosien mittaan esitetty erirakenteisen metsän kasvatuksesta. Uutuusteoksen on koostanut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Sauli Valkonen kollegoidensa kanssa ja sen on kustantanut Metsäkustannus Oy.

Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, vaan osa puustosta jätetään paikoilleen eri syistä. Kiistelty ja paljon kysymyksiä herättänyt metsänhoitomuoto on ollut kuumien keskustelujen aiheena metsäpiireissä jo kymmeniä vuosia.

– Olemme keränneet kirjaan kaikki ne yleisimmät kysymykset ja kyseenalaistukset, joita metsäntutkijoille on vuosien mittaan esitetty eri tilaisuuksissa, retkeilyillä ja keskusteluissa. Vastaamme kysymyksiin suoraan ja käytännönläheisesti, kertoo Sauli Valkonen.

Kirja auttaa metsänomistajaa ja metsäammattilaista tekemään ekologisesti ja taloudellisesti toimivia ratkaisuja käytännön hoitosuunnitelmissa ja hakkuissa. Vastauksia löytyy keskeisiin kysymyksiin metsänhoitomenetelmistä, puunkorjuusta, puuntuotoksesta, kannattavuudesta ja puun laadusta sekä lainsäädännöstä. Yksi monesti kuultu kysymys liittyy poimintahakkuiden puuvalintaan:

Poistetaanko poimintahakkuissa vain isoja tukkipuita eikä pienempiin kosketa ollenkaan?

Poimintahakkuussa pieniä puita poistetaan vain jostain erityisestä syystä, ei systemaattisesti harventaen. Vikaiset, sairaat ja hakkuussa vaurioituvat puut poistetaan koosta riippumatta. Pieniä puita poistuu myös ajourilta. Tiheitä puuryhmiä voi harventaa, jos haluaa nopeuttaa puiden paksuuskasvua ja kehittää niitä kestämään paremmin tuuli- ja lumituhoja. Yksittäisten terveiden pienten puiden poistaminen pienistä ryhmistä ei ole tarpeen, niillä on tarpeeksi kasvutilaa ympärillään.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat Suomessa kiellettyjä 1950-luvulta näihin päiviin saakka. Muutos tapahtui vuoden 2014 alussa, jolloin jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttö vapautettiin.

– Jatkuvan kasvatuksen ei odotetakaan syrjäyttävän vallitsevia tasaikäismenetelmiä vaan nimenomaan täydentävän niitä rinnakkaisena metsänhoitoperiaatteena sopivissa tilanteissa, Valkonen toteaa.

Vahva asiantuntijajoukko kysymyspatterin ja vastausten takana

Luken tutkijoista kysymyksiä ovat Sauli Valkosen lisäksi laatineet ja niihin vastanneet Riikka Piispanen, Tuula Piri, Markku Saarinen ja Matti Sirén. Vastauksissa on käytetty myös Jari Hynysen, Hannu Hökän, Pentti Niemistön, Timo Saksan ja Juha Siitosen materiaaleja.

Vaikka kirjan sisältö perustuukin vankkaan tieteelliseen tutkimukseen, kyseessä ei ole tieteellinen julkaisu vaan kirja, jonka toivotaan kuluvan käytössä.

– Jatkuvasta kasvatuksesta puhutaan paljon, se kiinnostaa sekä metsänomistajia että laajempaa yleisöä. Tämä kirja antaa nyt jokaiselle mahdollisuuden tutustua menetelmiin ja niiden käyttöön, toteaa Metsäkustannus Oy:n kustannuspäällikkö Satu Rantala.

Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirja

125 sivua, yli 60 havainnollista värivalokuvaa, piirrosta tai graafia.
Kirjan voi ostaa Metsäkustannuksen kirjakaupasta