Uutiset Kala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat lähtevät vuotuiselle tutkimusmatkalleen Itämerelle tiistaina 22.9.2020. Matkaa tehdään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusalus Arandalla, ja sen aikana kerätään tietoa silakka- ja kilohailikantojen tilasta.

Suurimman kiinnostuksen kohteena on Selkämeren silakkakanta, mutta matkalla kerätään tietoa silakka- ja kilohailikannoista sekä muista trooliin jäävistä kaloista myös Ahvenanmaan eteläpuolelta ja Suomenlahdelta Suursaaren lähivesille asti. Matka kestää noin kaksi viikkoa.

Matkaa taitetaan Korona-pandemian ehdoilla

Tänä vuonna tutkimushenkilöstön määrä on noin kolmanneksen normaalia pienempi, sillä Korona-rajoituksien vuoksi jokaisella tulee olla oma henkilökohtainen hytti. Myöskään Ruotsin maataloustieteiden yliopiston (Sveriges Lantbruksuniversitet – SLU) tutkijat eivät voi osallistua matkaan Korona-rajoitusten vuoksi, joten Ruotsi tekee tänä vuonna poikkeuksellisesti omana osuutenaan iänmääritykset kaikista Selkämeren näytesilakoiden otoliiteista (kalojen tasapainokivet).

– Tutkimusmatkalle osallistuvan henkilökunnan pienuuden vuoksi suuri osa iänmäärityksiin menevistä kalanäytteistä jouduttaneen matkan aikana pakastamaan myöhemmin maissa tapahtuvaa käsittelyä varten, kertoo Luken tutkija Jukka Pönni.

Mahdollisuuksien mukaan matkan aikana kerätään silakkanäytteitä myös muille tahoille, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), SYKElle sekä Naturhistoriska riksmuseetille (NRM).

Kaikuluotaus ja koetroolaus tuottavat kaupallisesta kalastuksesta riippumatonta tietoa

Pohjanlahti on alue, jonka silakkakannasta Suomi kerää ainoana maana tietoa kaikuluotauksin ja koetroolauksin. Pohjanlahden silakka on Suomen kalastukselle ylivoimaisesti tärkein kalakanta.

Tietoa silakka- ja kilohailikantojen runsaudesta hankitaan kaikuluotaamalla, ja kalaston koostumus selvitetään koetroolauksilla. Odotuksissa on paitsi laskentaan riittävä aineisto pyyntikokoisen silakan ja kilohailin runsaudesta, myös tietoa eri vuosiluokkien runsaudesta ja ehkä alustavaa tietoa silakan ja kilohailin vuosiluokasta 2020. Nuoret silakat voivat olla suurelta osin lähellä rannikkoa koetroolin ulottumattomissa, joten vuosiluokan runsaus selviää varmemmin ajan kanssa, usein vasta yli 2-vuotiaista silakoista.

Silakan ja kilohailin kaikuluotaustutkimus tehdään vuosittain syys-lokakuussa, ja se on osa EU:n edellyttämää kalakantojen seurantaa. Tutkimus rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta vuosille 2014–2020.

Matkalla kerättyä tietoa hyödyntää ensisijaisesti Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES), joka antaa suosituksen suurimmista kestävistä saalismääristä.